Vuonna 2016 satakunta suomalaista virkamiestä kokoontui yhteen kirkastamaan viestintää. Yle uutisoi tuolloin, että ”infosotaa” harjoiteltiin amerikkalaisin opein. Keskeisenä pidettiin ”Suomen omaa tarinaa”. Asiasta ei ole sen jälkeen pahemmin puhuttu mediassa.
– Tarve kansalliselle narratiiville on suurempi kuin koskaan ennen. Meidän on tässä hetkessä pystyttävä kirkastamaan meidän narratiiviamme. Tällä vuosikymmenellä kamppailut ihmismielistä ovat kehittyvän teknologian myötä kovemmat kuin koskaan ennen, Aalto yliopiston kyberturvallisuuden dosentti Jarno Limnéll toteaa Verkkouutisten haastattelussa.
Viimeisen kuukauden aikana maailman katseet ovat kääntyneet Ukrainaan. Ukraina on onnistunut hyvin omassa informaatiosodassaan ja oman narratiivinsa rakentamisessa.
Limnell kuitenkin muistuttaa, että Ukraina on ollut vuodesta 2014 asti sodassa Venäjää vastaan. Sotaa on käyty monella rintamalla ja yksi niistä on ollut informaatiosota. Venäjä on kohdistanut monia informaatio-operaatioita Ukrainaan. Ukraina on saanut kansainvälistä apua ja tukea länsimailta tässä sodassa Venäjää vastaan. Informaatiosota on tullut laajamittaisten sotatoimien myötä näkyvämmäksi.
– Ukraina on minun silmissäni pärjännyt informaatiosodassa hyvin. Yksi keskeinen asia on johtajuus, jota Volodymyr Zelenskyi on osoittanut. Se, miten hän viestii ja on aktiivinen, on tarttunut ihmisiin. Uskallan sanoa, että se on yksi syy, miksi länsimaat ovat seisoneet niin yhtenäisessä rintamassa, Limnéll sanoo.
Kansallinen tarina on viesti paitsi sisään myös ulospäin. Ukraina on hyvä esimerkki siitä, kuinka presidentin johtajuus ja maanpuolustustahto yhdessä luovat vahvaa kansallista tarinaa. Se on näkynyt ukrainalaisten vahvana maanpuolustustahtona ja ukrainalaisten eheys on tarttunut myös länsimaihin.
– Yksi merkittävä muistutus ja oppi Ukrainan sodasta on, kuinka suuri merkitys maanpuolustustahdolla ja eheydellä on. Suomessa kaiken lähtökohta on, että suomalaiset ovat valmiita puolustamaan omaa maataan ja tarvittaessa tarttumaan aseisiinkin, Limnéll sanoo.
”Eripura omissa joukoissa iskee pahemmin kuin vihollisen miekka”
Suomi on Jarno Limnéllin mukaan hyvin varautunut informaatiosodankäyntiin.
– Jokainen joutuu käymään informaatiosotaa omalta kotisohvaltaan käsin, halusi sitä tai ei, hän sanoo.
Suomella on hyvä resilienssi informaatiovaikuttamista vastaan. Suomalaiset ovat sivistyneitä ja meillä on hyvä medianlukutaito. Tämän lisäksi Suomessa on vahva luottamus viranomaisiin. Se on tärkeää informaatiosodassa ja taistelussa sitä vastaan.
– Suomalaisilla on vahva luottamus viranomaisiin ja maaliskuun Kansalaispulssi-kyselyn mukaan luottamus politiikkoihin ja mediaan on jopa lisääntynyt Ukrainan sodan alettua, sanoo valtioneuvoston viestintäpäällikkö Päivi Tampere Verkkouutisille.
Jarno Limnéllin mukaan suomalainen media ja suomalaisten luottamus mediaan ovat tärkeässä roolissa informaatiosodankäynnissä. Hänen mukaansa Suomen olisi hyvä terävöittää narratiiviaan entisestään, jotta se tavoittaisi yleisönsä paremmin. Hän kuitenkin painottaa, että mitään punaista kirjaa ei ole, vaan kansallinen narratiivi rakentuu arvoille kuten luottamus, tasavertaisuus ja demokratia. Ne ovat arvoja, jotka myös Tampere löytää keskeiseksi suomalaiselle narratiiville.
– Tiettyjä arvoja, jotka tekevät suomalaisesta yhteiskunnasta puolustamisen arvoisen, johon jokainen haluaa kuulua. Tätä oman tarinan kirkastamista meidän kannattaa tehdä, sanoo Limnéll.
– Suomella on ylätason tarina, että olemme sitkeä kansa, joka on sadassa vuodessa kehittynyt mittausten mukaan yhdeksi maailman onnellisimmista kansoista ja samassa ajassa Suomi on kehitysmaasta kehittynyt hyvinvointivaltioksi, jossa moni asia on todella hyvin, Päivi Tampere toteaa.
Hän kuitenkin myöntää, että aina on parantamisen varaa ja Ukrainan kriisin myötä Suomessakin asioihin on asemoiduttu uudelleen. Viestintää on terävöitetty viestimällä esimerkiksi huoltovarmuudesta ja varautumisesta, ja antamalla näistä reaaliaikaista tietoa kansalaisille.
Suomalaisten narratiivia rakennetaan Päivi Tampereen mukaan yhdessä kaikkien toimijoiden kanssa, joihin kuuluvat esimerkit virkamiehet ja toimittajat.
– Yhteisesti tärkeiksi koetuista asioista ja tarinoista, jotka resenoivat ihmisten tunteisiin muodostuu meidän tarinamme, hän sanoo.
Yksi uusi luku suomalaiseen narratiiviin kirjoitettiin tällä viikolla, kun presidentti Sauli Niinistö yhdessä puoluejohtajien kanssa kutsui suomalaiset mukaan yhteisen turvallisuuden eteen tehtävään työhön.
– Se on selkeästi osa suomalaista narratiivia ja tällaisina epävarmoina aikoina tällainen yhtenäisyyttä ja toisista huolen pitämistä korostava viesti on erittäin hyvä, Jarno Limnéll sanoo.
– Kuten Marski jo sanoi: ”Eripura omien joukossa on pahempi kuin miekan isku viholliselta.”
