Näin Suomen ja Ruotsin ilmatilaa on viime aikoina loukattu – ”kuinkas sattuikaan”

Venäjän viime aikojen ilmatilaloukkaukset ovat kytkeytyneet päiviin, jolloin politiikassa on tapahtunut.
Ison-Britannian puolustusministeri Ben Wallace ja puolustusministeri Antti Kaikkonen tapasivat mediaa Arrow 22 -harjoituksen mediapäivässä Niinisalossa 4. toukokuuta 2022. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Ison-Britannian puolustusministeri Ben Wallace ja puolustusministeri Antti Kaikkonen tapasivat mediaa Arrow 22 -harjoituksen mediapäivässä Niinisalossa 4. toukokuuta 2022. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Venäläisen valtionilma-aluksen epäillään loukanneen Suomen ilmatilaa eilen aamupäivästä Itä-Suomessa. Asiasta tiedotti puolustusministeriö. Kyseessä oli venäläinen helikopteri ja jo toinen ilmatilaloukkaus tänä vuonna.

Samana päivänä eilen – kun Suomen ilmatilaa loukattiin –  puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) vieraana oli Britannian puolustusministeri Ben Wallace. Ministerit tutustuivat myös Niinisalossa meneillään olevaan Arrow 22 -sotaharjoitukseen.

Edellisen kerran Suomen ilmatilaa loukattiin samana päivänä, kun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui eduskunnalle videoyhteydellä perjantaina 8. huhtikuuta. Loukkaus tapahtui Suomenlahdella Porvoon edustalla. Hetkeä ennen Zelenskyin puhetta tiedotettiin myös ulko- ja puolustusministeriön verkkosivujen kaatumisesta.

”Kuinkas sattuikaan” –kommentoi puolustusministeri Kaikkonen asiaa Verkkouutisille tuolloin eduskunnassa.

Tätä aiemmat Venäjän Suomeen kohdistamat ilmatilaloukkaukset ovat vuodelta 2020.

Myös Ruotsin ilmatila on ollut viime aikoina loukkausten kohteena. Maaliskuun alussa Ruotsin ilmavoimat tiedotti neljän venäläisen sotilaskoneen ilmatilaloukkauksesta Gotlannin itäpuolella.

Samana päivänä puolustusministeri Kaikkonen oli puolustusministeri Peter Hultqvistin vieraana Ruotsissa ja tutustui vierailunsa aikana merelliseen yhteistoimintaharjoitukseen Gotlannin länsipuolella.

Ruotsin ilmatilaa loukattiin myös viime perjantaina.

Venäjän kaltaisessa suljetussa järjestelmässä muutos voi tapahtua vain eliitin sisältä, kirjoittaa Andrei Soldatov.
Keskustavaikuttaja itsekin myöntää, että kepu on enemmän jakopuolue, toteaa Sanni Grahn-Laasonen.
Ukrainan iskut voivat aiheuttaa Venäjän öljyteollisuudelle jopa seitsemän miljardin dollarin tappiot pelkästään kuluvan vuoden aikana.
Mainos