Rautateiden talvikunnossapidon onnistumiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä Väyläviraston, kunnossapitourakoitsijoiden, liikenteenohjauksen, rautatieliikenteen harjoittajien ja Ilmatieteen laitoksen meteorologien kesken. Yhteistyön tavoitteena on mahdollisimman toimiva junaliikenne myös talvikaudella.
– Keskeisimmässä roolissa talvikauden onnistumisessa on eri toimijoiden valtakunnallinen sekä alueellinen yhteistyö, joka varmistetaan tekemällä varautumissuunnitelmat erilaisiin talvikauden haasteisiin liittyen, toteaa ratojen kunnossapidon teettämisyksikön päällikkö Teemu Poussu Väylävirastosta tiedotteessa.
Talvikunnossapidon varautumisessa isossa roolissa ovat Ilmatieteen laitoksen tuottamat sääpalvelut. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat muun muassa sääpäivystyksen tuottamat ennakkohälytykset, joita meteorologit antavat esimerkiksi voimakkaasta tuulesta, runsaista lumisateista, kireistä pakkasista ja nopeista lämpötilan vaihteluista. Kausiennusteitakin hyödynnetään pidemmän aikavälin varautumisessa, kuten talvikaudella kolmen kuukauden keskimääräinen lumensyvyysennuste.
Yksi uusimpia palvelukokonaisuuden kehitysaiheita on koneoppimisella tuotettu kiskon lämpötilaennuste, jota voidaan hyödyntää ympäri vuoden. Tulevaisuudessa koneoppimisen avulla voidaan mahdollisesti ennustaa suoraan tietyn toimenpiteen todennäköisyyttä, esimerkiksi rataverkon vaihteiden lumenputsaustarvetta.
Mikäli sääennusteet lupaavat erityisen vaativia keliolosuhteita, voidaan rataverkolla tehtäviä töitä perua tai harventaa junaliikennettä yhteisellä päätöksellä eri toimijoiden kesken. Harvennettu liikenne antaa paremmat mahdollisuudet talvikunnossapitoon ja pienentää häiriöiden riskiä rataverkolla.
Myös yllätyksiin on varauduttu
Eri rautatietoimijoiden yhteinen talvivarautumisryhmä on ollut toiminnassa vuodesta 2019 asti. Ryhmä ohjaa kaikkien toimijoiden (Väylävirasto, Fintraffic Raide, liikenteenharjoittajat) yhteistä talveen varautumista, seuraa tilannekuvaa läpi talven sekä tunnistaa erilaisia kehittämistarpeita.
Esimerkiksi lumityöt suunnitellaan yhteistyössä liikenteenohjauksen, viraston ja kunnossapitäjän kanssa. Suunnitelmien tavoitteena on turvata mahdollisimman häiriötön junaliikenne. Laiturialueiden kunnossapidossa töiden ajoituksessa otetaan huomioon aikataulujen mukainen matkustajaliikenne.
– Hyvistä suunnitelmista huolimatta myös yllätyksiä voi tulla. Siksi talvikaudellakin toimii kullakin kunnossapitoalueella ympärivuorokautinen päivystys viankorjauksiin, Poussu sanoo.
Talvikunnossapito kehittyy vuosi vuodelta
Radan talvikunnossapitoa kehitetään jatkuvasti. Esimerkiksi ratojen kunnossapidon ja talvikaudelle jatkuvien rakentamishankkeiden yhteistyötä on tiivistetty viime vuosina. Väyläviraston raivauspalvelu puolestaan auttaa tehostamaan palautumista häiriötilanteista, jos esimerkiksi puita kaatuu myrskyn aikana radalle. Riskipuita myös poistetaan ympäri vuoden ratojen varsilta sekä kaatumisten että tykkylumiongelmien ehkäisemiseksi.
– Liikenteen kannalta keskeisimpiin vaihteisiin on asennettu vaihdelämmitykset, jotka sulattavat lunta ja jäätä vaihteista. Kaikki vaihdelämmitykset myös tarkastetaan ennen talvikauden alkua. Lisäksi lumiharjoja on noin sadassa vaihteessa, ja niitä asennetaan mahdollisuuksien mukaan lisää jatkuvasti, Poussu toteaa.
