Jos vuonna 2018 tapahtunutta yhden päivän lakkoa ei oteta lukuun, niin opettajat ovat lakkoilleet viimeksi vuonna 1984. Seuraava lakko tuli heti perään vuonna 2022. Verkkouutiset kysyi OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaiselta, että miksi lakon aika on nyt?
– Tämä porukka ei tosiaan ole ollut lakkoherkkä. Kymmenen vuotta Suomessa on tehty keskitettyjä palkkaratkaisuja, jotka ovat pelastaneet Suomea. Vaikka sopimuspöydässä on saatu samat korotukset neuvoteltua, mitä yleinen palkkakehitys on ollut, niin maksetuissa palkoissa opettajat ovat jääneet yleisestä palkkakehityksestä jälkeen, sanoo Luukkainen.
Opettajien palkkojen jääminen yleisestä palkkakehityksestä jälkeen on yksi lakon keskeisimpiä syitä.
Sopimusvarallisuudella ei olla pystytty myöskään korjaamaan opettajien palkkauksen valuvikoja, jotka liittyvät esimerkiksi opetusvelvollisuuteen, määräaikaisten ja varhaisopettajien epäreiluna pidettyyn palkkaukseen.
Vuonna 1995 lakon uhka leijui ilmassa, mutta opettajat suostuivat sopimukseen ja lakon uhka väistyi. Silloin yhtä lailla pöydällä olivat sekä hoitajien että opettajien palkat. Olli Luukkaisen mukaan OAJ ei odota nyt kutsua takaisin neuvottelupöytään vaan sovintoehdotusta työnantajapuolelta. Nyt ei ole hänen mukaansa enää neuvottelujen aika.
– Olemme lakossa siksi, että opettajat saisivat saman mitä muiden alojen sopimuksissa tällä kierroksella on. Opettajien on saatava vähintään sama mitä muut saavat ja toinen asia on palkkaohjelma. Jos niitä ei tule, niin sopimusta ei synny, Luukkainen sanoo.
Luukkainen nostaa esille varhaiskasvatuksenopettajat, joiden palkka vaativassa tehtävässä on 2 400 euroa. Luukkaisen mukaan opettajien palkkaukseen liittyviin valuvikoihin voitaisiin puuttua paremmin palkkaohjelmalla. Se mahdollistaisi sen, että erilaiset opetusvelvollisuudet ja opettajien palkkaus voitaisiin muuttaa reilummaksi.
Julkisen sektorin alijäämästä puhutaan paljon, joten opettajienkaan kohdalla ei voi olla nousematta esille kysymys siitä, mistä rahat mahdollisiin palkankorotuksiin löytyisivät. Luukkaisen mukaan vastuu korotuksista on poliitikoilla ei työntekijäpuolella.
– Julkisen sektorin tehtävät ovat poliitikkojen päätöksiä. Ne, jotka tehtäviä määrää, niin niiden tehtävä on kaivaa rahat yksityisellä ja julkisellakin puolella.
Lakon ensi päivinä 30 vantaalaista koulua ilmoitti olevansa auki osalle oppilaista. OAJ:n korviin on kantautunut tietoa, että Vantaalla työnantajapuolelta on tullut painostusta rehtoreille rikkomaan lakkoa.
– Tämä Vantaan työnantajan törkeä toiminta tulee vaikuttamaan OAJ:n ja Vantaan suhteisiin hyvin pitkään. Isoon kuvaan tällä ei kuitenkaan ole mitään merkitystä, että onko Vantaalla muutama opettaja töissä vai ei.
Viime aikoina keskustelussa on korostunut koulun tehtävä säilöpaikkana. Luukkaisen mukaan koko suomalaisessa yhteiskunnassa on käytävä keskustelua myös siitä, mikä on koulun tehtävä.
– Koulun tehtävä ei todellakaan ole säilöpaikka vaan se on kasvun paikka. Koulun tehtävänä on ihmisenä kasvamisen ja oppimisen tukeminen, sille on välttämätön paikka suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa.
