Kiinalainen Qin Huangsheng miettii joskus hitaassa paikallisjunassa, ovatko muutkin matkustajat yhtä huonoja velallisia kuin hän.
Qin jätti kotikylänsä 16-vuotiaana mennäkseen töihin tehtaaseen ja on nyt nelikymppisenä velkaantunut niin, että maksettavaa on vielä 40000 dollarin edestä. Palkkaa hän saa 400 dollarin verran kuukaudessa. Seurauksena Qiniltä on evätty oikeus hankkia matkalippuja Kiinan luotijuniin.
Naisen tarinan kertova The Wall Street Journal toteaa artikkelissaan, että junarajoitus on vain yksi rangaistuksista, joita hallitus jatkuvasti asettaa lisää kansalaisille, jotka eivät suoriudu laskuistaan.
Pääkaupunki Pekingissä velallisilta voidaan takavarikoida heidän palkkansa tai rajoittaa heiltä hallinnon työpaikkoja. Monelta kielletään vakuutusten osto tai heille kerrotaan, että lomailu, lentäminen ja mukavat hotellit eivät ole sallittuja. Määräyksiä vastaan pullikoivat voidaan pidättää.
Tuomioistuinten mustalle listalle asettamien ihmisten määrä on WSJ:n mukaan pompannut lähes 50 prosentilla vuodesta 2019 ja on nyt 8,3 miljoonaa. Kiinan viranomaiset eivät vastanneet lehden kysymyksiin mustaa listaa koskien, mutta hallitus on aiemmin sanonut, että toimia kohdistetaan vain niihin velallisiin, jotka laiminlyövät maksunsa, vaikka heillä olisi rahaa.
Yksi syy kotitalouksien velkaongelmaan on Kiinan ylikuumenemaan ehtinyt asuntomarkkina, joka pakotti monen ottamaan suuria lainoja kotia varten ja innosti myös asuntosijoittamiseen. Kun buumi on nyt ohi ja asuntojen hinnat laskeneet, lainataakka on saattanut kasvaa ylivoimaiseksi.
Myyntiin laitettujen, pakkolunastettujen asuntojen määrä nousi Kiinassa 43 prosentilla viime vuonna, asuntomarkkinoihin keskittynyt tutkimusyritys kertoo.
Toinen syy henkilökohtaisiin velkoihin on myös luottokorttien käyttö päivittäisten kulujen kattamiseen, kun maan talous laahaa. Samaan aikaan valtio toivoisi kansalaisten kuluttavan enemmän, mutta yhä useampi on vetänyt kukkaron nyörit tiukalle ja ryhtynyt säästämään.
Velkojen perimisessä suuret, usein valtio-omisteiset laitokset ovat etusijalla. Ne voivat takavarikoida velalliselta huomattavan osuuden palkasta ja jättää elämiseen vain pienen summan.
Monien ekonomistien mukaan varsinainen finanssikriisi on Kiinassa epätodennäköinen, koska maan pankkijärjestelmä on valtio-ohjauksessa.
– Kotitalouksien kovalla velkaantumisella on kuitenkin taipumus johtaa makrotaloudellisesti huonoihin seurauksiin, vaikka finanssikriisiä ei tulisikaan, sanoo Chicagon yliopiston taloustieteilijä Amir Sufi.
– Kun kierre alkaa, se on usein pitkä ja tuskallinen, ja sen loppumista on vaikea ennustaa.
