Kuritusväkivallan käyttö on perheissä edelleen melko yleistä: 41 prosenttia vastaajista on käyttänyt jotain kuritusväkivallan muotoa lastensa kasvatuksessa. Lastensuojelun Keskusliitto on selvittänyt suomalaisten asenteita kuritusväkivaltaa kohtaan ja kuritusväkivallan käyttöä vuonna 2025.
Vastaajista 29 prosenttia on käyttänyt kovakouraista kiinnitarttumista tai retuuttamista lapseensa. Tässä tapahtui selvä nousu vuonna 2021 ja luku on pysynyt samalla tasolla. Sen sijaan lasten tukistaminen on vähentynyt merkittävästi.
Henkisen väkivallan keinoja käytetään yhä enemmän, kun ruumiillisen kurittamisen käyttö on vähentynyt. Asennekyselyssä huutamisen hyväksyy 31 prosenttia, mikä on saman verran kuin edellisessä kyselyssä.
Jäähypenkin hyväksyttävyys kurituskeinona on selvästi vähentynyt. Jäähypenkin käyttöä toistuvasti hyväksyttävänä keinona pitää enää 36 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2021 sen katsoi hyväksyttäväksi keinoksi 46 prosenttia.
Tukistamista tai luunappia hyväksyttävänä pitää enää 19 prosenttia, kun 2021 sen hyväksyi 23 prosenttia.
Kurituskeinojen haitallisuutta selvitettäessä lapselle huutamisen vaikutus lapsen kasvuun ja kehitykseen jakaa mielipiteitä: kyselyn mukaan noin puolet pitää sitä haitallisena ja lähes yhtä suuri osuus melko vähän tai ei lainkaan haitallisena.
Valtaosa vastaajista, 91 prosenttia, tietää, että kuritusväkivalta ei ole sallittua, mutta yleinen tietoisuus kuritusväkivallan lainvastaisuudesta on laskenut vuodesta 2012 lähtien.
Vastaajista 80 prosenttia ei pidä ruumiillista kurittamista poikkeustapauksissakaan hyväksyttävänä keinona.
Miehet suhtautuvat sallivammin kuritusväkivaltaan ja käyttävät sitä kasvatuksessa enemmän kuin naiset. Miehistä 22 prosenttia ja naisista 4 prosenttia hyväksyy lasten ruumiillisen kurittamisen. Kuritusväkivallan käytön laskusuunta on hidastunut.
Kuritusväkivallan ylisukupolvisuus näkyy selvityksen tuloksissa. Vastaajista 61 prosenttia on itse kokenut kuritusta lapsuudessa. Vastaajista ne, joita on kuritettu lapsuudessa, ovat itsekin kurittaneet lapsiaan enemmän verrattuna niihin, jotka eivät ole kokeneet kuritusväkivaltaa lapsena.
Selvitys toteaa, että että kuritusväkivallan väheneminen ja säätelyn lisääminen ei vielä riitä takamaan lapsille väkivallatonta lapsuutta. Tarvitaan lisää aktiivisia toimia yhteiskunnan eri tasoilla.
Ammattilaiset tarvitsevat selvityksen mukaan tietoa ja ymmärrystä puuttua ja auttaa. Perheet tarvitsevat apua ja keinoja katkaista ylisukupolvisia kuritusväkivallan ketjuja psykososiaalisen tuen avulla. Lapset tarvitsevat tietoa oikeuksistaan ja siitä, mistä hakea apua matalalla kynnyksellä.
Kysely toteutettiin Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa Lastensuojelun Keskusliiton toimeksiannosta ja siihen vastasi 1057 iältään 15–79-vuotiasta suomalaista.