Eräänä syyskuun päivänä Siperiassa Kamensk-Uralskin kaupungissa lääketieteen opiskelija Sergei selasi bussissa matkalla töihin internetiä puhelimellaan. Hän törmäsi Azov-prikaatin ja samaten Ukrainan asevoimissa toimivan Venäjän vapaaehtoisjoukkojen (RDK) tunnukseen. Sergei pohti keitä nämä olivatkaan, selvitti nettihaullaaan ja pisti puhelimen taskuunsa.
Muutamaa tuntia myöhemmin FSB pidätti Sergein laittomasta nettihausta ja nosti syytteet ”ekstremistisen” aineiston hakemisesta, koska sekä Azov-prikaati että RDK ovat Venäjällä kiellettyjä ”organisaatioita”. Sergei tunnusti nettihaun ja hänet päästettiin vapaaksi. Tapauksesta kertoo Latviassa maanpaossa toimiva venäläinen Meduza-uutisjulkaisu.
Lokakuussa alkoi Sergein oikeudenkäynti. Hänen puolustusasianajajansa kutsuivat Sergein lausunnon kirjanneet FSB:n upseerit todistajaksi oikeuteen, mutta nämä eivät saapuneet.
Tuomari lähetti jutun takaisin poliisille, koska viranomaiset olivat epäonnistuneet osoittamaan Sergein toimineen pahantahtoisesti. Syyskuun 1. päivänä Venäjällä voimaan tulleen ”ekstremistiset” nettihaut kieltävän lain oleellinen osa on pahantahtoinen tarkoituksellisuus.
Julkaisun mukaan yllättävintä ei ole Sergein pidättäminen, vaan se kuinka nopeasti se tapahtui. Vain muutama tunti sen jälkeen, kun Sergei oli tyydyttänyt uteliaisuuttaan hakemalla, mikä on Azov ja RDK, hänet pidätettiin. Uutisjulkaisu Agentsvon mukaan internetin selaustiedot välitti FSB:lle todennäköisesti Sergein teleoperaattori T2.
Kesällä ministeri Maksut Shadajev vakuutti diktaattori Vladimir Putinille, että lakia ei käytettäisi niitä venäläisiä vastaan, jotka vahingossa törmäävät kiellettään ”ekstremistiseen” materiaaliin.
Toisaalta ihmisoikeusjuristi Jevgeni Smirnov arvioi Agentsvolle, että jos T2:n tapaan muut teleoperaattorit välittävät nettiselaukset FSB:lle, saattaa uudet pykälät tulla viranomaisten laajaan käyttöön.