Iran sulki viime torstaina internetin lähes kokonaan yhdessä historian laajimmista internetin pimentämisistä.
Internetin sulkeminen on antanut Iranin hallinnolle mahdollisuuden peittää kolmatta viikkoa jatkuvien mielenosoitusten raa’at tukahduttamiset sekä estää tavallisten iranilaisten kyky järjestäytyä sosiaalisessa mediassa.
Iranin mielenosoituksissa on kuollut arviolta ainakin 2500 ihmistä.
Hallinnon sisäpiiriläiset ja toimittajat, joille oli aiemmin myönnetty esteettömän pääsyn mahdollistamia niin sanottuja valkoisia SIM-kortteja, eivät enää päässeet kirjautumaan. Jopa Iranin ulkoministeriö oli väliaikaisesti katkaistuna internetistä, kertoo sisäpiirilähde Financial Timesille, joka käsittelee aihetta laajassa artikkelissaan.
Iran on rakentanut vuosikymmenen ajan maan korkeimman johdon valvonnassa internetin rinnakkaisversiota, Kansallista tietoverkkoa (NIN, National Information Network).
Jotkut iranilaiset kutsuvat sitä lempinimellä ”halal-internet”. Sen tavoite on yksinkertainen: mullistusten aikana se antaisi hallitukselle mahdollisuuden eristää tavalliset iranilaiset ulkomaailmasta ja toisistaan samalla, kun se antaisi islamilaisen tasavallan hallituksen ja talouden jatkaa toimintaansa rinnakkaisverkon rajojen sisällä.
Iranin internetin ympärille rakentamaa suojamuuria kuvataan pitkäksi, kalliiksi ja hallinnon vainoharhaisuuden vauhdittamaksi hankkeeksi.
Internetin alkuaikoina 1990-luvulla Iranin ainoa digitaalinen yhteys ulkomaailmaan oli pieni hiukkasfysiikan laboratorio.
Sittemmin islamilainen tasavalta on sallinut vain yhden lisäkanavan globaaliin internetiin, tietoliikenneyhtiön, sanovat Iranin tiedonkulkua tutkineet Project Ainitan tutkijat FT:lle.
Tämä on tehnyt hallinnolle suhteellisen helpoksi katkaista pääsy ulkomaailmaan verrattuna muihin maihin, joissa on kymmeniä tai satoja tukiasemia.
– On yksi ainoa vikaantumiskohta. Internetin ei ole tarkoitus olla tällainen. Tämä on suunniteltu, sanoi yksi nimettömänä pysyvä tutkija FT:lle.
Project Ainitan analyysi internetin pimentämisestä osoittaa, että se näyttäisi tapahtuneen paniikissa, tutkija arvioi.
– Tuntuu todella siltä, että joku olisi tullut huoneeseen käskyn kanssa, ’lopeta kaikki nyt’, ja sitten se oli tehty.
Iranin hallitus näyttää myös kiireessään sulkeneen kansallisen tietoverkon ainakin aluksi.
– He käytännössä sulkivat kaiken: pankit menivät pois toiminnasta, jotkut pankkiautomaatit lakkasivat toimimasta, puhelimet ja jopa hallituksen uutissivustot menivät pois toiminnasta, tutkija kuvaili.
Kansallisen tietoverkon häiriöt eivät kestäneet kauan. Osia tietoverkosta kytkettiin uudelleen käyntiin asteittain pitäen tapahtumien uutisointi kontrollissa mutta samaan aikaan palautettiin toiminnallisuus osaan taloutta. Esimeriksi paikallishallinnon verkkosivustot palasivat nopeasti takaisin toimintaan kotimaisille käyttäjille.
Iraniin on salakuljetettu viime vuosina runsaasti yhdysvaltalaista viestintäteknologiaa, esimeriksi Starlink-vastaanottimia. Yhdysvaltain aiempi presidentti Joe Biden myönsi vuonna 2022 yhdysvaltalaisille teknologiayrityksille vientiluvan viestintävälineiden tarjoamiseksi Iranille.
Tuolloin miljardööri Elon Musk aktivoi Iranille pääsyn SpaceX:n Starlink-satelliittijärjestelmään. Starlink-laitteita on toimitettu muun muassa iranilaisille ihmisoikeusaktivisteille, toimittajille ja satelliittitelevisioverkoille.
Sittemmin laitteille syntyi pimeät markkinat, ja tuhansia laitteita on salakuljetettu maahan tavallisille iranilaisille esimerkiksi Netflixin katseluun ja Instagramin käyttöön. Tämä antoi maalle pienen mutta vankan Starlink-verkoston videoiden jakamiseen ulkomaille, kun hallinto sulki internetin.
– Ensimmäisestä päivästä lähtien näimme maan joka kolkasta julkaistuja videoita. Ihmiset keksivät erittäin nerokkaita tapoja jakaa Starlink-kaistaansa, sanoo yhdysvaltalaisen Holistic Resilience yhtiön toimitusjohtaja Ahmad Ahmadian FT:lle.
SpaceX on mahdollistanut Starlink-yhteyden maksuttomuuden Iranissa. Viime päivinä Starlink-yhteyksiä käyttäneet ryhmät ovat raportoineet katkoksista. Tämä voi johtua FT:n mukaan SpaceX:n satelliittien käyttämien taajuuksien ammattimaisesta häirinnästä.
Iranista on päässyt ulos muutamia dramaattisia videoita ympäri maailmaa. Niissä on kuvattu muun muassa satoja ruumiita sekä konekiväärin laukausten ääniä mielenosoituspaikoilla.
Asiantuntijoiden mukaan videoiden leviäminen on osoitus siitä, ettei Iran ole yrityksistään huolimatta onnistunut tilkitsemään kaikkia väyliä, joilla tietoa mielenosoitusten tukahduttamisesta on saatu välitettyä ulkomaailmaan.
