Näin Hamasin yllätysisku voi kääntyä itseään vastaan

Lähes kaikki viime vuosisadan yllätyshyökkäykset päättyivät aloittajansa perusteelliseen tappioon.
Israelin yleisesikuntapäällikkö Herzi Halevi tutki karttaa maan eteläosissa. / IDF
Israelin yleisesikuntapäällikkö Herzi Halevi tutki karttaa maan eteläosissa. / IDF

Palestiinalaisen äärijärjestö Hamasin taistelijat yllättivät Israelin asevoimat 7. lokakuuta tunkeutumalla Gazan raja-aidan ja muiden puolustusten läpi monille paikkakunnille. Terroristit surmasivat yli tuhat henkilöä, joista suurin osa oli siviilejä. Sotilaita menehtyi Israelin asevoimien mukaan ainakin 260.

Historian saatossa sotia on usein aloitettu yllätyshyökkäyksellä etulyöntiaseman saamiseksi. Näin tehtiin Saksan aloittaessa operaatio Barbarossan kesäkuussa 1941 ja Pohjois-Korean vyöryessä Etelä-Koreaan vuonna 1950. Irakin diktaattori Saddam Hussein lähetti joukkonsa Kuwaitiin yllättäen vuonna 1990.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Yllätyshyökkäykset ovat kuitenkin usein päättyneet aloittajan kannalta tappioksi, huomauttavat Yhdysvaltain asevoimien kenraali evp., CIA:n entinen pääjohtaja David Petraeus ja historioitsija Andrew Roberts Wall Street Journal -lehden julkaisemassa kirjoituksessa.

Israel iski vuonna 1967 kuuden päivän sodassa arabimaita vastaan ilman ennakkovaroitusta. Egypti ja Syyria hakivat tälle kostoa yllätyshyökkäyksellä lokakuussa 1973 alkaneessa Jom kippur -sodassa. Hamasin operaatio ajoitettiin lähes tismalleen iskun 50-vuotispäivälle.

– Lukuun ottamatta Israelin hyökkäystä vuonna 1967 yllätysiskuja ovat yleensä tehneet totalitaariset johtajat ja liikkeet eivätkä demokratiat, joiden on saatava taakseen kansan tuki ja voitettava poliittinen vastarinta ennen sotatoimien aloittamista, David Petraeus ja Andrew Roberts toteavat.

Kaikissa näistä tapauksissa kuuden päivän sotaa lukuun ottamatta yllätysiskun tekijä kärsi perinpohjaisen tappion, tai sen asevoimista jäi jäljelle vain rippeet.

– Historian opetus on yksinkertainen: yllätyshyökkäykset eivät toimi pitkällä aikavälillä, Roberts ja Petraeus sanovat.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Sodan voittaa lopulta se osapuoli, jonka taloudellinen ja logistinen kestokyky on suurempi pitkässä konfliktissa. Yllätysiskut voivat olla näyttäviä, mutta ne ovat hyvin harvoin osoittautuneet ratkaiseviksi.

– Hamasin valinta hyökkäyksen ajoitukselle oli suora viittaus Jom kippur -sotaan vuonna 1973, ja se aiheuttikin Israelissa suurimmat inhimilliset menetykset sen sodan jälkeen. On syytä huomioida, että vuoden 1973 sota päättyi egyptiläisten ja syyrialaisten perusteelliseen tappioon. Herää kysymys, miksi Hamas haluaisi matkia tätä millään tavalla, David Petraeus ja Andrew Roberts kirjoittavat.

Torjuttujen ohjusten ja droonien määrät ovat häkellyttäviä.
Ali Khamenein kuolema voi johtaa koko valtion pirstaloitumiseen.
Ulkoministeriö ei tällä hetkellä valmistele paluulentoja suomalaisille.
Mainos