Nord Stream 2 -kaasuputken riskeistä varoitettiin eduskunnassa jo vuonna 2016. Kokoomuksen kansanedustaja Elina Valtonen (silloin Lepomäki) jätti yhdessä kolmen muun kansanedustajan kanssa kirjallisen kysymyksen hallitukselle.
– Näkeekö hallitus Nord Stream 2 -hankkeessa turvallisuuspoliittista ulottuvuutta ja aikooko hallitus laatia turvallisuuspoliittisen analyysin Nord Stream 2 -hankkeesta Ruotsin tavoin, edustajat kysyivät.
Kansanedustajat nostivat esiin myös sen, että Venäjä miehitti jo tuolloin Ukrainalle kuuluvaa Krimin autonomista tasavaltaa ja oli osallisena sotilastoimissa Itä-Ukrainassa. Tämän lisäksi Venäjä vaikutti rajanaapureihinsa niin sanotuilla hybridikeinoilla.
– Energiaunioni herätettiin henkiin Ukrainan sodan vuoksi, sillä useiden jäsenmaiden katsottiin olevan liian riippuvaisia vain muutamasta energiamuodosta eli käytännössä venäläisestä kaasusta, edustajat toteavat kysymyksessä.
Kansanedustajien kirjalliseen kysymykseen vastasi pääministeri Juha Sipilä (kesk.), jonka mukaan Nord Stream 2 -putki oli ensisijaisesti kaupallinen hanke. Vastauksessaan Sipilä totesi, että ”Suomella ei ole erityistä kansallista intressiä vastustaa tai tukea hanketta”.
– Hanke ei vaikuta Suomen energiaturvallisuuteen eikä hankkeella tämänhetkisen arvion mukaan ole muitakaan suoria turvallisuusvaikutuksia Suomeen. Keskeinen hankkeessa arvioitava asia Suomessa ovat ympäristövaikutukset, Sipilä vastasi.
Elina Valtosen lisäksi kirjallisessa kysymyksessä olivat mukana kansanedustajat Antero Vartia (vihr.), Mikko Kärnä (kesk.) ja Anders Adlecreutz (r.).
Argumentointi, että Venäjän kehityksestä tai kaasusta energia-aseena ”kukaan ei voinut tietää” on historiaton, absoluuttisen väärä ja totuudenvastainen väite. Osa kyllä tiesi ja näyttävästi varoittikin siitä. @elinavaltonen #turpo pic.twitter.com/5eEQpG80Tk
— Janne Heikkinen (@heikkinenjanne) September 27, 2022
