Esitäytetyt veroilmoitukset napsahtavat jokaisen postilaatikkoon tai OmaVero-palveluun maaliskuun loppuun mennessä. Henkilöasiakkaiden määräpäivät, jolloin veroilmoitus pitää palauttaa ovat huhtikuun 14., 21. ja 28. päivä.
Veronmaksajain keskusliiton verojuristi Georg Rosbäckin mukaan suomalaiset suhtautuvat veroilmoituksen tarkistukseen tosinaan turhan kevyesti.
– Tuntuu, että suomalaisilla on välillä hieman hälläväliä-asenne veroilmoituksen täyttöön. Osa ei tarkista ennakkotäytettyä veroilmoitusta vaan hyväksyy sen sellaisenaan, Rosbäck sanoo Verkkouutisille.
– Se voi osin johtua siitä, että viestitään tietojen tulevan suoraan monesta paikasta. Kaikki ovat kuitenkin viime kädessä vastuussa omista tiedoistaan, ja kaikkien tulisi suhtautua veroilmoituksen tarkastamiseen vakavasti.
Esitäytetyssä veroilmoituksessa on helposti tietoja, jotka ovat vääriä. Rosbäckin mukaan on tärkeää tarkistaa, että tulot ovat oikein.
– Jos ihmisen tulot ovat väärin, niin ne pitää tarkistaa määräpäivään mennessä. Jos tuloja ei ole määräpäivään mennessä ilmoitettu ja tarkistettu, niin siitä voi seurata helposti myöhästymismaksu. Menopuolta voi täydentää ilman seuraamuksia vielä määräajan jälkeenkin, Rosbäck sanoo.
Esimerkiksi tulot, jotka kannattaa tarkistaa ovat sijoitusasuntojen vuokratulot. Esitäytetyn veroilmoituksen tiedot ovat aiemman vuoden veroilmoituksesta. Tämän vuoden tiedot ovat siis vuoden 2024 vuokratulojen tietoja.
– Luovutusvoittoveron kanssa kannattaa olla myös hyvin tarkkana. Jäsenemme ovat pyytäneet meitä tarkastamaan verottajan ennakkoveropäätöksiä ja näissä on voinut olla korjattavaa. Varsinkin kuolinpesiin liittyvät luovutusvoittoverot ovat hyvin monimutkaisia laskea jopa asiantuntijoille, Rosbäck sanoo.
– Kannattaa tarkistaa myös, että palkkatulot ovat oikein. Jos työnantaja on tehnyt puutteellisesti tulorekisteri-ilmoitukset, palkkatiedot eivät näy esitäytetyllä veroilmoituksella.
Työhuonevähennys on vähennyskelpoinen viimeisen kerran
Tavallinen palkansaaja voi hakea kaavamaista työhuonevähennystä viimeisen kerran tänä vuonna. Samoin on laita ammattijärjestöjen jäsenmaksuissa. Niiden verovähennysoikeus päättyy ja vuoden 2026 verotuksessa ne eivät enää ole vähennyskelpoisia.
– Työhuonevähennys on ollut niin paljon esillä, että uskon ihmisten olevan aika hyvin tietoisia siitä. Jos olet tehnyt yli puolet vuoden työpäivistä etänä, niin maksimi vähennys on 980 euroa, Rosbäck sanoo.
Vaikka suomalaisten asenteissa ennakkotäytettyjen veroilmoitusten tarkastamisen suhteen olisi parannettavaa, niin suomalaiset ovat varsin hyvin tietoisia siitä, mitkä ovat sellaisia tuloon kohdistuvia menoja, joita heidän on mahdollista vähentää verotuksessa.
– Usein kysytään, että mikä on sellainen meno, joka usein unohdetaan vähentää verotuksessa, mutta jos ei ole menoja ja kuitteja, niin ei sellaisia ole. Jos verotuksessa yrittää vähentää perusteettomia menoja, niin verotuksessa voidaan myös rangaista.
Joillakin aloilla myös vaatetus on verovähennysoikeuden piirissä. Vähennysoikeus ei koske kuitenkaan esimerkiksi pukuja, mutta alat, joilla tarvitaan kulumisen ja likaantumisen vuoksi suojavaatetusta ovat verovähennysoikeuden piirissä.
Niin sanotuilla erityisaloilla on verovähennysoikeuksia, jotka ovat hyvinkin merkittäviä. Tällaisia on esimerkiksi rakennusalan ateriakorvauksen suuruinen vähennys päivittäisiltä matkoilta niille työntekijöille, joilla ei ole varsinaista työpaikkaa. Ruokavähennys on 13,25 euroa päivältä.
– Siitä tulee helposti isompi summa. Sadalta päivältä ruokavähennys tekee 1 325 euroa.
Lopuksi verojuristi Rosbäck suosittelee hakemaan verohallinnosta vuoden 2025 veroille lisäennakkoa, jos esitäytetylle veroilmoitukselle on laskettu isot mätkyt.
Jäännösverolle lasketaan helmikuun 2026 alusta 4,5 prosentin korkoa verojen ensimmäiseen maksupäivään asti. Laskentakaava on sellainen, että noin 900 euron jäännösverossa korko ei vielä vaikuta. Jos jäännösveroa eli mätkyjä on tulossa useampi tonni, maksamalla lisäennakkoa voi säästää useamman satasen.