Unkari sai marraskuuhun asti jatkuvan poikkeusluvan Yhdysvaltain hallinnon syyskuussa asettamille Venäjä-pakotteille. Kuukauden päästä sen on lopetettava venäläisen öljyn käyttö. Jos näin ei käy, sitä uhkaa Donald Trumpin asettamat jopa sadan prosentin tullit. Unkari ei ole enää Trumpin hallinnon poliittinen liittolainen.
Pääministeri Péter Magyarin hallitus aikoo pyytää Yhdysvalloilta lisää aikaa, mutta todennäköistä on, että sitä ei juuri tule.
– USA:n pakotteet ovat meille isompi ongelma kuin EU:n. Uskoisin, että uusi siirtymäaika on hyvin lyhyt ja Venäjän öljyn käyttö Unkarissa päättyy ensi vuonna, sanoo energiatutkija Andrász Deák Budapestissa toimivasta The Institute of World Economics ajatuspajasta.
Venäjän energian käyttö ajetaan alas koko EU:n alueella ensi vuonna, kun EU-komission asettama takaraja tulee vastaan tammikuun alussa. Sen jälkeen jäsenmailla on lokakuun loppuun asti aikaa ajaa voimassa olevat sopimukset alas.
Unkarin entinen pääministeri Viktor Orbán puhui Venäjän energiasta maan kohtalon kysymyksenä, välttämättömyytenä, josta luopuminen romahduttaisi talouden. Orbán toisti usein, ettei Unkarilla ole vaihtoehtoja.
Tämä ei kuitenkaan pitänyt paikkaansa. Unkariin tulee niin kaasu- kuin öljyputkia myös etelästä ja lännestä. Venäjän öljyn vaihtoehto on Kroatiasta tuleva Adrianmeren putki.
Unkari on neuvotellut Kroatian kanssa yhteyden käytöstä laajemmin öljyn tuontiin Unkariin ja mahdollisesti Slovakiaan. Deákin mukaan valmistelut putken täyden kapasiteetin käytöstä ovat pitkällä.
– Tämä tuo USA:n taholta painetta myös Kroatiaa kohtaan, jotta siirtymässä ei tule ongelmia ja saamme Adrianmeren putken kapasiteetin tarvittaessa täysin käyttöömme, sanoo Deák.
Samalla Unkarin öljy- ja kaasuyhtiö MOL neuvottelee Serbian hallituksen kanssa enemmistöosuuden ostamisesta maan öljy-yhtiöstä, josta vielä tällä hetkellä Venäjän Gazprom omistaa enemmistön. Kauppa merkitsisi Venäjän vaikutusvallan hupenemista myös Serbiassa.
Unkari on perinteisesti tuonut öljynsä Venäjältä Ukrainan halki kulkevaa Druzba-putkea pitkin. Putki on kuitenkin joutunut Venäjän hyökkäyssodan kohteeksi ja on ollut välillä käytöstä pois.
Orbánin hallinnolle Venäjän öljy oli myös tuottavaa bisnestä MOL:n myydessä sitä edelleen kolmansiin maihin. Unkarin käyttämästä energiasta noin 80 prosenttia virtasi Venäjältä eikä Orbán tehnyt mitään tämän riippuvuuden vähentämiseksi. Ensi vuosi tuo ison muutoksen.
Venäjän kaasu katoaa koko Euroopasta
EU:n Venäjä -pakotteet määräävät Unkarin ja muut EU-maat ajamaan alas Venäjän nesteytetyn maakaasun käytön ensi vuonna. Italia, Espanja, Ranska Belgia ja Hollanti ovat olleet Venäjän LNG:n suurimpia käyttäjiä. Unkarille Venäjän kaasusta luopuminen ei ole vaikea tehtävä.
– Kaasun kohdalla muutoksen vaatima infrastruktuuri on pääosin paikallaan. Kyse on lähinnä hinnasta, jonka joudumme kaasusta maksamaan. Venäjän energia on ollut edullisempaa, mutta pitkät etäisyydet ovat tuoneet lisäkustannuksia. Kun sanomme hyvästit Venäjän energialle niin sen hinta tulee nousemaan, mutta tällä ei pitäisi olla isoa merkitystä, Deák toteaa.
Unkarin uudelle hallitukselle kyseessä on poliittisesti herkkä asia, josta se on toistaiseksi ollut melko vaitonainen. Magyar näyttää odottavan, että unkarilaiset hyväksyvät muutoksen. Se ei halua antaa energiasta lyömäasetta vastustajilleen.
Unkarin liittyessä muun EU:n rintamaan Venäjän pakotteiden kohdalla jäljelle jää Slovakia, joka yrittänee jatkaa Venäjän öljyn käyttöä.
– Mekään emme haluaisi täysin lopettaa Venäjän energian käyttöä, mutta olemme siihen valmiita ensi vuoden puolessa välissä, Deák toteaa.
Energia-asiantuntijana hän ei pidä EU:n päätöstä täydestä stopista Venäjän energialle kovin onnistuneena, vaikka asialla onkin vahva moraalinen puoli.
Edessä voi olla kova talvi
Euroopan kannalta edessä oleva tilanne näyttää vaikealta. Nestemäisen LNG:n hinta on kaksinkertaistunut lyhyessä ajassa ja on yhä nousussa. Samalla EU-maiden kaasuvarastot ovat alimpana kuin kertaakaan 2022 käynnistyneen Venäjän hyökkäyssodan aikana.
– Kaasua varastoivat yritykset eivät tee tällä hetkellä kauppoja, koska hinta on niin kova. Ne odottavat ja toivovat, että sota Lähi-Idässä loppuisi ja hinnat laskisivat, toteaa EU:n energia-asioiden asiantuntijana toimiva professori Nick Sitter Keski-Euroopan yliopistosta Wienistä.
Kaasun talven hintalappu riippuu Lähi-idän sodasta ja Hormuzinsalmen tilanteesta.
– Tällä hetkellä Hormuzin lävitse kulkee pieniä määriä öljyä, mutta ei kaasua, sanoo Sitter.
Venäjän energia katoaa EU-markkinoilta samaan aikaan ja tämä vaikuttaa sekä tarjontaan että hintaan.
– Todellinen kysymys tulee olemaan se, kuinka paljon LNG:tä on markkinoilla tarjolla ja mihin hintaan, Sitter toteaa.
Jos Yhdysvaltojen ja Israelin käynnistämä hyökkäyssota Irania vastaan päättyisi, markkinoille virtaisi suuria määriä LNG:tä ja hinnat tulisivat alas.
– Mutta jos sota jatkuu ja meriliikennettä estetään edelleen, niin kaasua on tarjolla vähän. Tällöin seurauksena olisi kaasupula ja korkeaksi nousevat hinnat, sanoo Sitter.
– Tämä tietäisi kovaa talvea, ja kovia aikoja muun muassa Saksan teollisuudelle, joka oli tottunut Venäjän edulliseen energiaan ja jolle siitä irtautuminen on tuonut ongelmia.
– Euroopan huoli ei ole yksi lähde, Venäjä. Vaan ongelmana on se, että energiaa pitää tulla useista lähteistä, ja riittävästi, sanoo Sitter.
Vaikka Suomessa käytetään kaasua hyvin vähän, Saksan ja muun Euroopan ongelmat tuntuisivat nopeasti myös meillä. Pahin skenaario Euroopalle on se, että sota Lähi-Idässä jatkuu ja ensi talvi on hyvin kylmä. Tällä voisi olla vakaviakin seurauksia.
– Kaasun säännöstelystä ole vielä puhuttu. Mutta todella huolestuttavaa on se, että joillakin teollisuuden aloilla tehtaiden alasajo nähdään vaihtoehtona, jos energian hinta jatkaa nousuaan, toteaa Sitter.
Hän uskoo, että tässä tilanteessa hallitukset joutuisivat tukemaan sekä teollisuutta että kotitalouksia.
EU-maiden poliitikoilla riittää siis töitä ja edessä on vaikea talvi samalla, kun Venäjän hybridisota Eurooppaa vastaan kiihtyy.
– Vaikka kaasuvarastot Euroopassa ovat alhaalla, niin paljon on kiinni talvesta. Jos se on kylmä, olemme vaikeuksissa, Sitter toteaa.
Info:
EU-komission päätöksen mukaan jäsenmaiden on lopetettava Venäjän energian tuonti kokonaan vuoden 2027 loppuun mennessä. Tämä koskee sekä öljyä että maakaasua, jota Euroopassa käyttävät niin teollisuus kuin kotitaloudet.
EU:lla on eripituisia siirtymäaikoja erilaisille sopimuksille. Pääsääntöisesti tuonnin tulee päättyä lokakuun loppuun, mutta öljyn kohdalla takaraja on vuoden loppu 2027.
Presidentti Trump hyväksyi syyskuussa edesmenneen senaattori Lindsey Grahamin laatiman Venäjän pakotepaketin.
Laaja pakotepaketti koskee myös maita, jotka ostavat Venäjän energiaa. Paketin mukaan USA voi asettaa jopa 100 prosentin tullit maille, jotka ostavat Venäjän energiaa. Unkarilla on nykyisellään siirtymäaika marraskuuhun asti.