Unkari on kertonut estävänsä EU-komission uuden Ukrainan lainapaketin yhdessä Tshekin, Slovakian ja Bulgarian kanssa.
Kyse on uudesta 45 miljardin euron lainasta, joka kattaa noin 70 prosenttia Ukrainan ensi vuoden rahoituksen tarpeesta. Ukraina tarvitsee kaikkiaan 70 miljardia uutta rahoitusta ja EU-komissio toivoo muiden läntisten kumppaneiden kuten Japanin, Australian ja Kanadan, kattavan puuttuvan osan.
– (Péter) Magyar on varovainen. Hän etenee poliittisten muutosten tiellä askel askeleelta, ja joissakin asioissa hän on jatkanut (Viktor) Orbánin linjoilla. Ukrainan kohdalla hänen kantansa on, että Unkarin ei tulisi aseistaa maata, sanoo Budapestissa toimivaa Unkarin Eurooppa-yhteisö -kansalaisjärjestöä johtava István Hegedűs.
EU:n suunnittelemasta 45 miljardin lainasta 25 miljardia on korvamerkitty asehankintoihin ja 20 miljardia budjettiin. Laina vaatii kaikkien 27 jäsenmaan hyväksynnän. Samat maat, jotka nyt vastustavat, jäivät ulos myös EU:n keväällä myöntämästä 90 miljardin lainasta. Silloin Viktor Orbán oli vielä vallassa.
– Nyt retoriikka on pehmentynyt. Péter Magyarin Unkari asemoi itseään uudestaan maan diplomatiassa ilmeisenä tahtonaan olla ennakoitava ja luotettava neuvottelukumppani. Magyarin myötä Unkari on ryhtynyt myös korjaamaan kahdenvälisiä suhteitaan Ukrainan kanssa, kertoo EU-parlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) Brysselistä.
Magyarin valtaannousun jälkeen ilmassa on ollut epärealistisia odotuksia Unkarin linjan muutoksesta. Monet tuntuvat ajatelleen, että maa olisi nyt täysin avoin Ukrainan tukemiselle. Näin ei selvästikään ole.
– Tässä ei ole kyse pelkästään sotilaallisesta avusta. Se olisi asian yksinkertaistamista. Kaikille neljälle maalle, myös Unkarille, kyse on ennen kaikkea rahasta, sanoo Helsingin yliopiston itäiseen Eurooppaan erikoistunut tutkija Katalin Miklóssy.
Valtioinlainojen korot ovat viime aikoina nousseet energian hintojen, sotien sekä yleisen geopoliittisen epävarmuuden myötä. Lainaraha on nyt kallista myös EU:lle.
– Tämä on yksi keskeinen syy sille, miksi nämä neljä maata eivät halua olla tässä mukana, sanoo Miklóssy.
Saksan liittokansleri Friedrich Merz on kytkenyt Ukrainan rahoituksen EU:n seuraavaan vuosien 2028-2034 budjettiin. Jos Ukrainan rahoittamista ei hyväksytä, Saksa estää vedollaan budjetin hyväksynnän.
Kaikki neljä Ukrainan lainaa vastustavaa maata ovat EU:n nettosaajia Saksan ollessa suurin nettomaksaja.
Saksan ajatuksena on estää se, että Ukrainan rahoituksella voisi kiristää muita jäsenmaita. Tämä oli se taktiikka, jota Orbán käytti. EU:ssa suunnitellaan myös siirtymistä enemmistöpäätöksiin erityisesti ulkopolitiikassa, mutta osa pienistä jäsenmaista vastustaa hanketta.
– Olen itse kannattanut enemmistöpäätöksenteon lisäämistä, sanoo Pietikäinen.
Hän viittaa EU-alueella lähiaikoina käytäviin vaaleihin muun muassa Ranskassa ja Saksassa, joissa Orbánin Fideszin kaltaiset eurooppalaista yhteistyötä vastustavat voimat ovat vahvoilla.
Slovakian pääministeri Robert Fico on sanonut, että Slovakia ei aio enää olla mukana Ukrainalle myönnettävissä lainoissa. Fico tunnetaan räväköistä lausunnoistaan ja siitä, että hän loppupeleissä on pragmaattisena poliitikkona usein muuttanut mielipiteensä.
EU-parlamentissa ja komissiossa tuntuu kuitenkin olevan luottamusta siihen, että nämä neljä itäisen Euroopan maata eivät estä Ukrainan uutta lainaa. Unkaria lukuun ottamatta kaikissa niissä on vallassa oikeistopopulistiset kansallismieliset hallitukset, jotka suhtautuvat ymmärtäväisemmin Venäjän toimintaan.
– Meneillään olevat tukineuvottelut ovat hankalat, mutta osapuolilla on aitoa halua löytää yhteinen ratkaisu, joka olisi sopiva kaikille. Olen toiveikas sen löytymisestä, Pietikäinen toteaa.
Myös EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen uskoo, että kaikki 27 jäsenmaata lopulta ovat Ukrainan lainassa mukana. ”Yhteinen budjetti, yhteiset vastuut”, kommentoi von der Leyen asiaa EUobserverille.
Mutta edessä on todennäköisesti vielä vaikeat neuvottelut.
– Nyt kun Saksan Merz on kytkenyt tämän EU:n budjettiin niin uskon, että tästä tulee vielä kova vääntö, toteaa Miklóssy.
Asia tulisi saada maaliin EU:ssa ennen vuoden loppua.
Unkarin asenne Venäjään on muuttunut täysin
Magyarin hallituksen asenne Venäjää ja Vladimir Putinia kohtaan on muuttunut täysin. Magyar on sanonut toistuvasti, että Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja maa puolustaa olemassaoloaan. Orbán sen sijaan jakoi Venäjän kannan ja piti Ukrainaa syyllisenä.
– Magyar on tuominnut kovasanaisesti Venäjän Länsi-Ukrainaan kohdistamat pommitukset, koska alueella asuu myös unkarilaisia. Samalla hän on kritisoinut edellistä hallitusta siitä, että se oli hiljaa asiasta, Hegedűs toteaa.
Fidesz ja sen entinen massiivinen propagandakoneisto on painunut marginaaliin ja Orbánin kannatus on romahtanut 16 prosenttiin. Entistä pääministeriä kannattaa enää lähinnä maaseudun kouluttamaton ikääntynyt väestö.
Julkisuuteen tulee Orbánia koskevia paljastuksia miltei päivittäin ja valtiolta kavallettuja varoja on kaivettu miljoonia jopa maasta.
– Vaalien jälkeen on paljastunut niin paljon uutta Orbánin ajan korruptiosta ja tämä on vaikuttanut mielipiteisiin, sanoo Hegedűs.
Mutta Ukrainan kohdalla Orbánin äärikonservatiivisella linjalla tuntuu yhä olevan vaikutusta. Unkarissa ajatellaan yleisesti, että maan ei pitäisi sekaantua Ukrainan sotaan.
– Magyarin linjassa ei ehkä olekaan niin paljoa eroa Orbániin kuin monet odottivat, Hegedűs toteaa.
Unkarilaiset eivät näe Venäjää myöskään uhkana siten kuin Baltiassa tai Suomessa, vaikka Unkarissa vietettiin juuri lokakuun 1956 kansannousun vuosipäivää. Tuolloin neuvostopanssarit vyöryivät Budapestiin ja jyräsivät unkarilaisten unelman vapaudesta. Magyar oli verrannut muistopäivän puheessaan 1956 tapahtumia Ukrainan sotaan.
– Yleinen mielipide Venäjästä on kyllä muuttunut, mutta harva pitää Venäjän hyökkäystä Unkariin mahdollisena, Hegedűs kuittaa.
Myös Venäjän hybridisota Eurooppaa vastaan on unkarilaisille toistaiseksi etäinen asia.
– Täällä ei varauduta mihinkään iskuihin, eikä keskustella, että näin pitäisi tehdä. Hallituksemme on tässä varovainen, he eivät halua luoda minkäänlaista hysteriaa asian ympärille, toteaa Hegedűs.
– Unkarilaiset ovat tuudittautuneet turvallisuuden tunteeseen. He katsovat, että Venäjä sijaitsee kaukana ja on menettänyt kiinnostuksensa Unkariin. Unkarilaiset eivät näe syytä, miksi Venäjä iskisi maahan, Miklóssy puolestaan toteaa.