Tekoälyn vaikutukset työelämään ovat luultua vähäisemmät, ilmenee tuoreen kyselyn tuloksista.
Viimeisen 12 kuukauden aikana kyselyyn vastanneista selkeän enemmistön (59 prosenttia vastaajista) työ ei ole muuttunut lainkaan tai on muuttunut vain vähän tekoälyn myötä.
Organisaatioiden tasolla tekoälyn hyödyntäminen on edelleen enimmäkseen kokeilujen ja yksittäisten toimintojen varassa. Vain viisi prosenttia vastaajista ilmoitti tekoälyn olevan integroitu keskeisiin prosesseihin ja että sen hyötyjä voidaan mitata.
Vastaajista 15 prosenttia sanoi, että tekoälyä hyödynnetään laajasti useissa toiminnoissa tai ohjatusti. Tekoälyä ei hyödynnetä lainkaan 12 prosentissa organisaatioista.
Toimialoissa on eroja
Tekoälyn vaikutus työhön vaihtelee merkittävästi toimialoittain.
Eniten työn muutoksesta raportoivat it-alalla ja digitaalisissa palveluissa työskentelevät. Heistä 26 prosenttia ilmoitti työn muuttuneen merkittävästi ja 37 prosenttia ainakin jonkin verran.
Asiantuntijapalveluissa työskentelevistä 54 prosenttia sanoi työn muuttuneen jonkin verran tai merkittävästi.
Ero on suuri verrattuna aloihin, joilla tekoäly on vaikuttanut vähiten: kaupan, logistiikan ja matkailun sekä teollisuus-, infra- ja energia-alojen vastaajista peräti 68 prosenttia koki, että työ ei ollut muuttunut ollenkaan tai oli muuttunut vain vähän.
Tekoäly on integroitu keskeisiin prosesseihin useimmin it- ja digipalveluiyrityksissä (11 prosenttia).
Joka viides (20 prosenttia) sosiaali- ja terveys- sekä pelastusalalla työskentelevä vastaaja sanoi, että alalla ei tekoälyä hyödynnetä lainkaan. Kuntien ja valtion palveluksessa työskentelevistä samaa mieltä oli 17 prosenttia.
Osaamisen puute estää tekoälyn laajemman käytön
Suurimmat esteet läpi toimialojen tekoälyn laajempaan hyödyntämiseen koko aineiston tasolla ovat osaamisen puute (36 prosenttia) sekä tietoturva- ja tietosuoja- sekä vaatimustenmukaisuuteen liittyvät huolet (34 prosenttia).
Osaamisen puute korostuu erityisesti sotepe-alalla (45 prosenttia) ja julkisella sektorilla (43 prosenttia). Tietoturva- ja tietosuojaongelmat nousivat esteeksi puolestaan erityisesti rahoitus- ja vakuutusalalla, missä yli puolet (51 prosenttia) koki ne suurimmaksi hyödyntämisen esteeksi. Ja kaupan, logistiikan ja matkailun alalla suurin este oli se, että tekoälyä ei nähty tarpeelliseksi tai hyödylliseksi. Tätä mieltä oli 31 prosenttia vastaajista.
Erot eri toimialojen välillä tekoälyn hyödyntämisessä ovat jyrkät. Erityisesti it-ala on edelläkävijä muutoksessa, ja alalla tekoäly on jo monesti osa arkista työtä. Sen sijaan perinteisemmät ja julkiset alat ovat melko alussa tekoälyosaamisen kehittämisessä ja tekoälyn hyödyntämisessä.
Mielipiteet selviävät koulutus- ja tapahtumajärjestäjä Profession ja tutkimusyhtiö Taloustutkimuksen tekemästä Työelämän tulevaisuuden taidot 2026 -kyselystä. Vastaukset kerättiin 2.–15 maaliskuuta 2026. Tutkimukseen osallistui yhteensä 1640 vastaajaa eri toimialoilta ja eri puolilta Suomea.