Suomi saattaa paljastaa liian tarkasti, millaisia puolustushankintoja maassa tehdään, pohtivat eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenet MTV:lle.
Ongelmana on esimerkiksi se, että asehankintoja tehdessä hankintojen kappalemäärä kerrotaan julkisuuteen. Lisäksi tiedoista on helppo kaivaa esiin puolustusteollisuudessa mukana olevia suomalaisyrityksiä.
Luvuista voi myös päätellä, kuinka paljon materiaalia Suomella on käytettävissä.
Asehankintojen lisäksi huoli koskee Suomen puolustusteollisuuden myymiä varusteita, johon tarvitaan asemyyntilupa puolustusministeriöltä. Lupapäätökset voidaan salata, mutta käytännössä näin tehdään vain harvoin: Viime vuoden tammikuun ja marraskuun puolivälni välillä myönnetystä 499 luvasta vain yksi oli salattu.
Valiokunnan puheenjohtajan Heikki Auton (kok.) mukaan Suomen olisikin pakko tarkastella mahdollisuutta rajoittaa päätösten avoimuutta puolustusmateriaalin vientilupien osalta.
– Olemme Venäjän hybridisodankäynnin kohteena, jossa Venäjä pyrkii kääntämään yhteiskuntamme avoimuuden heikkoudeksemme, Autto varoittaa MTV:lle.
Toistaiseksi aiheesta on käyty eduskunnassa kuitenkin vain epävirallista keskustelua. Virallisille esityslistoille aihe ei ole tiettävästi noussut.
Avoimuudesta voi olla myös hyötyä. Autto huomauttaa, että Suomi tekee asehankinnoilla tavallaan viestintää myös ”vihamielisille” tahoille. Samaa mieltä on Jarno Limnell (kok.), jonka mukaan tarkalla tiedottamisella annetaan ”varsin hyvää kuvaa” Suomen puolustuskyvystä.
Liian pitkälle menevässä tiedottamisessa on kuitenkin riskinsä, ja se tiedostetaan.
– Liika avoimuus yksityiskohdissa voi myös tuoda esiin asioita, joita ei ole viisasta meille vihamielisten tahojen tietoon välttämättä tuoda, Autto tiivistää.
Avoimuus on puolustushankinnoissa myös verrattain uusi ilmiö. Entinen pääesikunnan sotilastiedustelun päällikkö, europarlamentaarikko Pekka Toveri (kok.) muistelee ilmiön rantautuneen Neuvostoliiton romahtamisen myötä. Tätä ennen hankinnat salattiin niin pitkälle kuin mahdollista.
Toverin mukaan käytäväkeskusteluissa aikoinaan kummasteltiinkin, miksi varustuksesta pitää kertoa prikaatitasolle asti.
Euroopassa Suomi on asian suhteen outolintu. Puolustusministeriön mukaan vientilupien julkisuus on poikkeuksellista, ja esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa käytännöt ovat tiukempia.
Helposti saatavilla oleva tieto helpottaakin Kremlin työtä ja jättää enemmän aikaa muuhun pahantekoon. Jos Venäjän täytyisi käyttää resursseja salatun tiedon urkkimiseen, olisi se vastaavasti pois jostain muusta.
– Venäjä seuraa hyvin tarkalla silmällä, mitä Eurooppa hankkii. Turha näitä tietoja on sinne antaa ilmaiseksi, Toveri linjaa.
Puolustusministeriöstä asiaa kommentoidaan niukkasanaisesti.
– Lain lähtökohtana on, että viranomaisen asiakirja on julkinen asiakirja, ellei lain salassapitopykälistä muuta johdu. Puolustusministeriö arvioi tapauskohtaisesti, sisältääkö kukin vientilupa julkisuuslain nojalla salassa pidettävää tietoa, ministeriö kommentoi sähköpostitse.
