Verkkouutiset

Aseteollisuus

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Korkean edustajan mukaan EU:n on tärkeää käynnistää asetuotanto Ukrainassa

– Euroopan unionin kannalta on tärkeää integroida Ukrainan puolustusteollisuus Euroopan puolustusteollisuuteen ja käynnistää sotatarvikkeiden tuotanto suoraan Ukrainassa, EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell totesi Brysselissä ennen EU:n ja Ukrainan puolustusteollisuuden foorumia maanantaina, kertoo Ukrinform.

– Yhtiöitä tulee yli 140 25 eri maasta, ja tarkoituksena on sovittaa Ukrainan teollisuuden kapasiteetit eurooppalaiseen teollisuuteen. Tarkoitus on nähdä, mitä mahdollisuuksia on käyttää eurooppalaista rahoitusta, jotta voidaan tuottaa enemmän ja nopeammin – mahdollisuuksien mukaan suoraan Ukrainassa, Borrell sanoi.

Hän huomautti, että tämä on kolmas tällainen tapahtuma Ukrainan puolustusteollisuuden kehitykselle. Ensimmäinen foorumi pidettiin Ukrainassa, toinen Yhdysvalloissa ja kolmatta isännöi nyt Bryssel.

Borrellin mukaan Brysselin foorumin tuloksena pitäisi olla Ukrainan puolustusteollisuuden sitouttaminen ja integroiminen Euroopan puolustusvalmiuksien ekosysteemiin.

– Meidän on tuotettava enemmän. Meidän on tuotettava nopeammin. Meillä on Euroopan rauhanrahaston rahoitus, ja Euroopan rauhanrahaston sisällä meillä on Ukrainan (apu)rahasto. Joten katsotaan, mitä ne voivat tehdä yhdessä, kuinka ne voivat integroida kapasiteettinsa, kuinka voimme lisätä Ukrainan teollisuuden kapasiteettia, Borrell totesi.

Hän lisäsi, että foorumille saapuneiden 140 yrityksen edustajat ovat tietoisia siitä, että Ukraina on sodassa, ja että venäläiset yrittävät hyökätä maan puolustuskykyä vastaan.

– Siksi tehtävänä ei ole vain teollisten valmiuksien käyttöönotto Ukrainassa puolustustuotannon lisäämiseksi, vaan myös valmiuksien tarjoaminen niiden luotettavaa suojaa varten. Tämä on ensisijainen tehtävä, ja kun se on suoritettu, voidaan puhua prosessin toisesta osa-alueesta – kuka tarkalleen tuottaa enemmän Ukrainassa ja miten Ukrainan ja Euroopan puolustusteollisuuden välistä yhteyttä voidaan vahvistaa.

USA:lta puuttuu ainakin miljardilla ampumatarvikkeita: Syynä Israel ja Iran

Yhdysvaltain puolustusministeriön laivasto-osaston johtaja Carlos Del Toro kertoi, että laivastolta puuttuu vähintään miljardin edestä ampumatarvikkeita. Syynä ovat ”viimeaikaiset operaatiot Lähi-idässä”.

Del Toro puhui asiasta Yhdysvaltain senaatin valtiovarainkomitealle puolustusmäärärahaosastolle. Sen tehtävänä on hyväksyä valtion kirstuun kohdistuvat lisäkustannukset.

– Meillä on tällä hetkellä lähes miljardin dollarin edestä vajetta ammuksista, joka meidän on täydennettävä jossain vaiheessa. Lisämäärärahan sisältämä yli 2 miljardia dollaria on erittäin tärkeä laivastolle ja merijalkaväelle, jotta ne voivat täydentää näitä asetarvikevarastojaan ja jatkaa samantyyppisten puolustustoimenpiteiden toteuttamista kuin viimeiset kuusi kuukautta, Del Toro sanoi Breaking Defensen mukaan.

Yhdysvallat on osallistunut kuluneen puolen vuoden aikana kaupallista meriliikennettä häiritsevien Jemenin huthikapinallisten torjuntaoperaatioon. Viikonloppuna se auttoi Israelia torjumaan Iranin drone- ja ohjushyökkäyksen torjumisessa. Iran ampui Israeliin yli 300 dronea ja ohjusta, joista 99 prosenttia saatiin torjuttua.

Yhdysvallat on myös lähettänyt Israelille ampumatarvikkeita jo siitä lähtien kun terroristijärjestö Hamas hyökkäsi lokakuussa. Marraskuussa kansainvälinen media kertoi, että Yhdysvallat lähetti Israelin tueksi esimerkiksi tuhansia pimeänäkölaitteita, bunkkerintorjunta-aseita, 155 millimetrin sirpalekranaatteja ja taisteluhelikoptereista laukaistavia ohjuksia.

 

 

 

 

Tällainen on ”meribeibi”, joka tuhoaa Venäjän sotalaivat

Ukrainan puolustustaistelu merellä on osoittautumassa menestykseksi sen kehittämien meridronejen ansiosta. Ukrainalaiset käyttävät tehokkaasta laitteesta lempinimeä ”sea baby” eli meribeibi ja sotilastekninen nimitys USV, unmanned surface vehicle eli miehittämätön pinta-alus. Virallinen nimi on Magura V5.

Viimeksi alkuviikosta nämä beibit onnistuivat tuhoamaan Venäjän laivaston aluksen.

Magura V5 on monikäyttöinen etäohjattava laite: sitä voi käyttää tiedusteluun, valvontaan, miinantorjuntaan ja etsintä- ja pelastusoperaatioilla. Mutta tutuimmaksi maailmalle se tulee todennäköisesti taistelukäytöstä.

Magura on 5,5 metriä pitkä ja painaa alle tonnin. Se pystyy kuljettamaan noin 200 kilon painoisen lastin. Maguran toimintasäde on vaikuttava: jopa 800 kilometriä. Magura kulkee 40 kilometrin tuntinopeudella, ja yhden aluksen tuotantokustannus on noin 250 000 euroa.

Se ei ole kovin suuri hinta verrattuna siihen, että vaikka yhden venäläisen partiointialuksen tuhoamiseen tarvittaisiin viisikin Maguraa ja kustannukset nousisivat 1,5 miljoonaan, niin alkuviikosta tärvellyn Mustameren laivaston Sergei Kotov -merikorvetin rakennuskustannuksiksi arvioidaan noin 65 miljoonaa euroa.

Eikä Sergei Kotov ollut ensimmäinen: helmikuun puolivälissä Ukraina käytti kymmentä Magura-USV:ta ja onnistui upottamaan Venäjän 112 metriä pitkän maihinnousualus Tsesar Kunikovin. Keskiviikkona venäläinen sotabloggari julkaisi videon, joka on väitetysti kuvattu Tsesar Kunikovilla ennen sen uppoamista. Videolla näkyy, miten venäläiset merisotilaat eivät säästele panoksia yrittäessään pysäyttää vedessä väijyvät Magurat ennen kuin joutuvat jättämään uppoavan aluksensa. Voit katsoa sen jutun lopusta.

Ukraina rahoittaa Magura-meridronejen valmistusta kansainvälisellä keräyksellä. United24-hankkeen sivujen mukaan sillä on kerätty useisiin erilaisiin tarkoituksiin noin 620 miljoonaa dollaria. United24-hankkeen suojelijoina toimivat sivujen mukaan muun muassa näyttelijä Mark Hamill ja historioitsija Timothy Snyder, jotka tukevat erityisesti varainkeräystä puolustukseen. Muita varainhankintakohteita ovat esimerkiksi tiede, jälleenrakennustyö ja lääkintäapu. Niissä toimivat suojelijoina esimerkiksi miljardööri Richard Branson, laulaja-näyttelijä Barbra Streisand, historioitsija Francis Fukuyama ja astronautti Scott Kelly.

Venäläinen aseteollisuusjätti vakuutti itsensä itsemurhadroneja vastaan

Venäläinen valtionyhtiö Rostec on vakuuttanut itsensä droneiskujen varalta. Rostecilla on omistuksia esimerkiksi asevalmistaja Kalašnikovissa ja sen omistamassa droneyhtiö Zala Aerossa ja lukuisissa muissa Venäjän sotateollisuuden kannalta keskeisissä yhtiöissä kuten KRET:ssa. KRET valmistaa monia ilmailun ja sodankäynnin järjestelmiä esimerkiksi signaalitiedustelun käyttöön.

Rostec on jättiläismäinen. Sillä oli jo vuonna 2020 lähes 600 000 työntekijää. Tätä taustaa vasten on mielekästä, että konserniin kuuluu myös oma vakuuttaja. RT-Mutual Insurance on voittoa tavoittelematon vakuutusyhtiö, johon kuuluu uutistoimisto Tassin mukaan 250 Rostec-konsernin yritystä. Tämä RT-Mutual auttaa yrityksiä saamaan korvauksia nopeammin, mikäli ne joutuivat itsemurhalennokin uhriksi. Lisäksi vakuutusyhtiö tulee jatkossa auttamaan jäseniään varautumaan ja torjumaan dronehyökkäyksiä. Myös niistä palautumisessa voidaan avustaa ennakoiden, esimerkiksi hankkimalla palonsammutuskalustoa.

Riskeihin varautuminen on toki järkevää. Samalla se kuitenkin kertoo siitä, että riski on tunnistettu. Ukraina onkin iskenyt itsemurhalennokeilla kohteisiin Venäjän alueella yhä tiheämmin ja tehokkaammin.

Loppukesästä 2023 Ukrainan kohteena oli erityisesti Moskova. Talvella 2024 itsemurhalennokki-iskuja on kohdistunut varsinkin Pietariin ja sen teollisuuskohteisiin. Viimeksi maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna Pietarissa sijaitsevaan kerrostaloon osunut drone aiheutti tuhoa. Sen kohteena arveltiin olleen läheinen öljyvarasto, jonka torjuntajärjestelmä saattoi saada lennokin putoamaan asuintaloon. Keskiviikkona Kurskissa runsaat sata kilometriä Ukrainasta koilliseen sytytti droneisku öljyvaraston palamaan.

 

 

 

 

 

 

 

Venäjä väittää: Epäonninen ihmevaunu Armata on liian kallis sotimaan Ukrainassa

Venäjän asevoimat käyttää T14 Armata-taistelupanssarivaunua, vahvistaa aseteollisuuskompleksi Rostecin pääjohtaja Sergei Tšemesov. Asiasta kertovat esimerkiksi venäläismediat Kommersant ja RBK. Panssarivaunuja on ainakin aiemmin käytetty Ukrainassa Ukrainan asemia vastaan, mutta varsinaisissa hyökkäysoperaatioissa ne eivät vielä ole olleet.

T14 Armata on Venäjän vastaus moderneille, länsimaisille taistelupanssarivaunuille. 48 tonnin painoinen vaunun innovaationa on se, että sen tykkitorni on miehittämätön. Vaunun käyttämiseen tarvitaan kolmen hengen miehistö.

Venäjän valtiolliset mediat kertoivat keväällä 2023 omiin lähteisiinsä vedoten, että näitä panssarivaunuja olisi viety rintamalle. Loppukesästä 2023 valtiollinen uutistoimisto Tass kertoi, että käyttökokemusten perustella Armatan kehittämistä jatkettaisiin. Ongelmia on ollut muun muassa vaunujen moottoreissa ja pimeänäkölaitteissa.

Rostecin johtaja Tšemesov arveli venäläisen Izvestijan mukaan, että Venäjän asevoimat ei juurikaan tule käyttämään Armata-vaunuja Ukrainassa. Perusteluna on se, että vaunu on sotaan ”liian kallis”.

– Se on ominaisuuksiltaan toki ylivoimainen muihin tankkeihin verrattuna, mutta niin kallis että todennäköisesti armeija ei tule toistaiseksi sitä käyttämään. Heille on helpompaa ostaa T90-vaunuja, Tšemesov sanoi.

Venäläiset uutislähteet eivät kerro, paljonko yksi Armata-taistelupanssarivaunu maksaa. Business Insider -lehti arvioi, että hinta vaihtelee viiden ja yhdeksän miljoonan dollarin välillä. Se on kieltämättä melko paljon verrattuna siihen, että T72-vaunu maksaa noin miljoonan ja uudempi T80 noin kolme miljoonaa.

T14 Armata on osoittautunut Venäjälle hitaaksi, työlääksi ja myös epäonnikseksi hankkeeksi. Popular Mechanics -julkaisu on kertonut, että vuosikymmen sitten Armata-vaunuja lupailtiin asevoimien käyttöön noin 2 300 kappaletta vuoteen 2020 mennessä. Todellinen luku oli vuonna 2021 noin neljäkymmentä.

Kun T14 Armata -vaunu esiteltiin vuonna 2015, sen valmistajatehtaan Uralvagonzavodin edustaja väitti, että sillä olisi häiveominaisuuksia. Väitteen tueksi ei ole saatu näyttöjä, mutta myöskään Ukrainan sotilastiedustelsu ei viime syksynä vahvistanut mahdollisia havaintoja Armatasta Venäjän asevoimien käytössä. Tämä tuskin johtuu ylivoimaisista häiveominaisuuksista, vaan siitä, että Venäjä joko laskee liikkeelle sodalle ominaisia ”tornihuhuja” tai mikäli vaunuja Ukrainaan on viety, ei niitä ole viety kovin montaa.

T14 Armata muistetaankin ehkä kirkkaimmin sen ensiesittelystä Moskovan voitonpäivän paraatin harjoituksessa toukokuussa 2015. Asevoimien uusi ylpeys nimittäin sammui keskelle Punaista toria. Vaunu ehti Helsingin Sanomien kirjeenvaihtajan mukaan olla torilla sammahtaneena noin kymmenen minuuttia, ennen kuin se hinattiin pois. Harjoituksen juontaja väitti, että kyseessä oli ”evakuointiharjoitus”. Yleisö nauroi.

Artikkelia päivitetty klo 10.35: Artikkelissa väitettiin aiemmin virheellisesti, että Venäjä olisi uudelleen väittänyt Armata-vaunujen taistelevan Ukrainassa. Rostecin johtajan kommentteja on täydennetty.

Unkari ostaa Ruotsilta neljä hävittäjää – sai tilaisuuden muuttaa kantaansa

Unkari on ostamassa Ruotsilta neljä Jas 39 Gripen -hävittäjää. Asiasta kertoivat Unkarin ja Ruotsin pääministerit Viktor Orbán ja Ulf Kristersson tiedotustilaisuudessa. Tilaisuus järjestettiin Kristerssonin vierailun yhteydessä Unkarin pääkaupungissa Budapestissa perjantaina.

Unkarilla on entuudestaan liisattuna Ruotsista 14 hävittäjää. Ne siirtyvät Unkarin omiksi vuonna 2026.

Unkari on viimeinen Nato-maa, joka ei ole ratifioinut Ruotsin Nato-jäsenhakemusta. Viktor Orbán mainitsi tiedotustilaisuudessa, että maanantaina 26. helmikuuta on Unkarin parlamentin kevätkauden avaava kokous, jossa ”prosessi saadaan päätökseen”.

Orbánin mukaan hävittäjähankinnan ja Nato-jäsenyyden ratifioinnin välillä ei kuitenkaan olisi suoraa yhteyttä. Mikä sai Orbánin ja hänen johtamansa valtapuolue Fideszin muuttamaan mieltään, media kysyi Orbánilta tiedotustilaisuudessa.

– Kyse ei ole mielen muuttamisesta, me kävimme läpi prosessin, Orbán sanoi. Tähän prosessiin kuului luottamuksen rakentamista, ja tiedotustilaisuudessa Kristersson ja Orbán kehuivat, miten Ruotsi ja Unkari ovat historiassa tukeneet toisiaan.

Orbán muisteli myös, miten Unkarin hyväksymisprosessi Euroopan unionin jäseneksi vuonna 2004 kesti pidempään kuin mitä Unkarissa toivottiin ja lisäsi, että silloin Ruotsi tuki Unkarin jäsenyyden nopeampaa hyväksymistä.

Unkarilainen Telex kirjoittaa, että on edelleen epäselvää, mitä Orbán ja hänen puolueensa edustajat tavoittelivat viivyttelyllään. Ruotsissa taas arvioidaan, että vaikka hävittäjäkaupalla ja Nato-jäsenyyden ratifioinnilla ei ole toisiinsa suoraa yhteyttä, ne ovat toistensa kannalta merkityksellisiä.

Ruotsissa yleisradioyhtiö SVT:n senioritoimittaja ja politiikan kommentaattori Mats Knutsonilla saattaa olla vastaus.

– Tämä antaa Unkarille tilaisuuden muuttaa kantaansa. Syksyn ja talven aikana olemme kuulleet unkarilaisilta poliitikoilta erittäin rankkaa kritiikkiä, emmekä kaikkien vähiten Orbánin oman Fidesz-puolueen edustajilta. Kritiikissään he ovat uskoneet, että Ruotsi kritisoi heitä eikä keskinäistä luottamusta ole, Knutsson sanoi.

Nyt perjantain tiedotustilaisuudessa sävy oli kuitenkin se, että luottamus on ollut korjattavissa keskusteluissa, joita on käyty pääministerien välillä.

– Nyt tämänpäiväisen lehdistötilaisuuden jälkeen ei ole mitään syytä epäillä sitä, että Unkari hyväksyy Ruotsin Nato-jäsenyyden maanantaina.

Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson ja Unkarin pääministeri Viktor Orbán Budapestissa perjantaina. AFP / LEHTIKUVA / ATTILA KISBENEDEK

 

Sota Ukrainassa herätti Euroopan aseteollisuuden – ”Teemme töitä kaasu pohjassa”

Venäjän aloittama täysimittainen hyökkäyssota Ukrainassa on saanut eurooppalaisen aseteollisuuden heräämään horroksestaan. Nyt tilauskirjat ovat ennätystasolla eikä kehitykselle näy loppua. Teollisuutta kuitenkin vaivaa useampi vanha ongelma. Asiasta kertoo The Economist.

Yksi lisääntyneestä puolustusmateriaalin kysynnästä eniten hyötyneistä yhtiöistä on saksalainen Rheinmetall. Se valmistaa muun muassa panssarivaunuja, ammuksia ja muita puolustustarvikkeita. Alkuvuoden aikana yhtiön myynti on kasvanut 12 prosentilla edellisvuoden samaan ajanjaksoon verrattuna.

– Teemme töitä kaasu pohjassa, Rheinmetallin toimitusjohtaja Armin Papperger kertoo.

Viimeisimpiin tilauksiin kuuluu esimerkiksi droneja Ukrainan armeijalle, valtava määrä ammuksia Saksalle sekä 3 000 ilma-alusta Alankomaiden ja Saksan puolustusvoimille. Yhtiö on avaamassa elokuussa uuden tehtaan Unkariin. Osakekurssikin on noussut kolminkertaiseksi viime vuoden alkuun nähden.

– Tämä tulee olemaan paras tilausvuotemme koskaan, Papperger iloitsee.

Kylmän sodan päättymisen jälkeisinä vuosikymmeninä länsimaiden puolustusbudjetit pienenivät, hankintapäätöksiä jäädytettiin ja aseteollisuus joutui supistamaan tuotantoaan. Nyt trendi on kääntynyt. Viime vuonna maailmanlaajuiset sotilasbudjetit kasvoivat nimittäin 3,7 prosenttia, Euroopassa jopa 13 prosenttia.

Venäjän rajavaltioiden osalta kasvu oli erityisen voimakasta. Suomen sotilasbudjetti kasvoi 36 prosenttia, Liettuan 27, Ruotsin 12 ja Puolan 11 prosenttia. Jopa Saksa on nostamassa puolustusbudjettinsa Naton vaatimaalle 2 prosentin tasolle bruttokansantuotteesta.

Kasvaneesta kysynnästä huolimatta Euroopan aseteollisuutta rasittaa useampi vanha ongelma. Yksi on ennustettavuuden puute. Monet maat antavat vain vähäisesti tietoa pitkän aikavälin suunnitelmistaan. Tämä lisää riskejä ja hankaloittaa investointeja.

Myös byrokratia hidastaa puolustushankintoja olennaisesti. Esimerkiksi Saksassa kaikki puolustussopimukset, joiden arvo on yli 25 miljoonaa euroa, on hyväksytettävä maan parlamentin budjettivaliokunnassa. Jotkin hankintapäätökset voivat jumiutua jopa lähes vuoden ajaksi hallinnon koneistoon.

Lisäksi keskinäisen koordinaation puute on vakava ongelma. Monilla mailla on omat kansalliset puolustusteollisuuden yhtiönsä, joilta ne haluavat ostaa tarvikkeensa. Skaalaetujen saavuttaminen on hankalaa pirstaloituneessa yrityskentässä. Toimitusketjujen pullonkaulojen korjaaminen on näin ollen selvästi hankalampaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)