Reservistä eroaminen, eli toisin sanoen täydennyskoulutukseen hakeutuminen, nousi uutisaiheeksi puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) ehdotettua reservistä poistumisen estämistä, uutisoi Maaseudun Tulevaisuus. Toisen piikin reservistä poistumiseen aiheutti Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota helmikuussa 2022.
Vuonna 2022 reservistä erosi 3800 ihmistä, joka oli historiallisen suuri määrä. Vuonna 2023 reservin jättäneitä oli 1650, joka oli puolestaan historian toiseksi suurin luku. Tämän vuoden aikana hakemuksia on tullut jo lähes 1700, ja pelkästään helmikuun aikana jopa 1400, kertoo siviilipalveluskeskuksen siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen.
Varusmiespalveluksen suorittanut ja reserviin kuuluva henkilö voi siirtyä siviilipalvelukseen suorittamalla täydennyskoulutuksen, joka kestää viisi päivää. Hakemukset hyväksytään automaattisesti. Reservin jättäminen onnistuu milloin tahansa, ja kun hakemus on hyväksytty, ei henkilöä voida enää määrätä kertausharjoituksiin. Kriisitilanteessa reservin jättänyttä henkilöä ei koske myöskään velvollisuus osallistua puolustusvoimien sotilaallisiin tehtäviin.
Siviilipalveluksen suorittamisen aloittanut henkilö ei kuitenkaan voi enää hakeutua asepalvelukseen tai reserviin.
– Jos täydennyspalveluksen hakemus on hyväksytty, voi mieltään muuttaa vielä kerran, ennen kuin on aloittanut täydennyspalveluksen, Reijonen sanoo.
Vastaava toimintamalli koskee myös siviilipalvelusta, sillä siviilipalvelukseen määrätty voi vielä vaihtaa varusmiespalvelukseen ennen siviilipalveluksen alkua. Kun siviilipalvelusta on suoritettuna yksikin päivä, ei varusmiespalvelukseen astuminen enää onnistu.
– Tässä on hyvä huomata se, että jos henkilöllä on ollut reservissä sodanajan sijoitus, se raukeaa täydennyspalvelukseen hakiessa. Samaan tehtävään reservissä ei siis pääse takaisin, Reijonen sanoo.
Syyt vaihtamisen estämiselle ovat ennen kaikkea käytännöllisiä.
– Sellainen järjestelmä, jossa eri palvelusten välillä voisi jatkuvasti vaihtaa ei olisi kovin järkevä, Reijonen jatkaa.
Varusmiespalveluksesta siviilipalvelukseen siirryttäessä suoritetut palveluspäivät vähennetään kokonaispalveluksesta. Siviilipalvelus kestää aina pisimmän mahdollisen varusmiespalveluksen verran, eli 347 päivää. Varusmiespalveluksen osalta vastaavaa hyvittämistä olisi vaikea toteuttaa. Lisäksi yhden henkilön kouluttaminen useisiin eri tehtäviin ei olisi kokonaiskuvan kannalta järkevää.
