Venäjällä tapahtuu tällä hetkellä kummia, toteaa Center for European Policy Analysis -ajatushautomon tutkija Olga Lautman.
Venäjän presidentti Vladimir Putin ei ole esiintynyt julkisesti Kremlissä yli viikkoon, kertoo itsenäinen tutkivan journalismin venäläisjulkaisu Agentstvo.
– Tämä on hänen mittapuunsa mukaan epätavallista, Lautman toteaa Substack-uutiskirjeessään.
Samaan aikaan maassa on nähty laajoja internetkatkoksia ja merkkejä kiristyvästä kontrollista.
Agentsvon mukaan Putin ei ole esiintynyt julkisesti Kremlissä 9. maaliskuuta jälkeen, jolloin hän osallistui öljy- ja kaasumarkkinoita koskeneeseen kokoukseen. Sen jälkeen hänen kalenterinsa on koostunut tapaamisista, joiden toteutustavasta ei ole varmuutta.
Lautman katsoo, että osa tapaamisista on voitu järjestää etäyhteyksin tai ennakkoon tallennettuina. Putinilla tiedetään olevan useita työtiloja eri residensseissä, mikä vaikeuttaa hänen sijaintinsa varmistamista.
Aiemmin Putin on vetäytynyt julkisuudesta kriisitilanteissa, kuten Wagner-kapinan aikana, mutta palannut yleensä nopeasti takaisin tilanteen rauhoituttua.
– Venäjällä vallitseva vainoharhaisuus on todellista, eikä täysin ilman syytä. Kremliä tukevat tahot vihjailevat nyt avoimesti, että länsimaiset tiedustelupalvelut seurasivat ja eliminoivat Iranin johtajia käyttämällä väestön hallintaan tarkoitettuja valvontajärjestelmiä, mukaan lukien kaupunkikamerat ja digitaalinen infrastruktuuri. Tämä herättää ilmeisen kysymyksen siitä, kuka voisi olla seuraava kohde, Lautman arvioi.
– Sillä, onko jokainen yksityiskohta totta, ei ole juurikaan väliä. Tärkeää on se, miten se ymmärretään Venäjällä, joka on yksi maailman tarkimmin valvotuista valtioista ja jossa valvonta on osa jokapäiväistä elämää.
Tämä on Lautmanin mukaan muistutus siitä, että samat yhteiskunnan hallintaan suunnitellut järjestelmät voivat asettaa myös huipulla olevat henkilöt haavoittuvaan asemaan.
Kyse ei ole yksittäisistä tapahtumista
Samaan aikaan Venäjällä on nähty laajoja mobiili-internetin häiriöitä, erityisesti Moskovassa. Viranomaiset ovat perustelleet katkoksia turvallisuussyillä ja Ukrainan drooniuhalla. Monien asukkaiden arki on vaikeutunut merkittävästi: maksujärjestelmät pätkivät, karttasovellukset eivät toimi ja yhteydet katkeilevat.
Katkokset alkoivat jo aiemmin Venäjän alueilla, ja ne ovat sittemmin levinneet pääkaupunkiin. Kehitys on lisännyt epäilyjä siitä, että kyse ei ole pelkästään turvallisuustoimista vaan laajemmasta pyrkimyksestä hallita tiedonkulkua.
Lautmanin mukaan myös Kremlin sensuurijärjestelmä näyttää paikoin ylikuormittuvan. Viestipalvelu Telegramin teknisten ratkaisujen kerrotaan häirinneen viranomaisten internetin suodatusjärjestelmiä, mikä on ajoittain palauttanut pääsyn aiemmin estettyihin some- ja viestipalveluihin.
Lautman korostaa myös venäläisen Kreml-lojalisti Ilja Remeslon erikoista tapausta. Remeslo toimitettiin psykiatriseen sairaalaan sen jälkeen, kun hän yllättäen arvosteli Telegram-kanavallaan rajusti Putinia.
– Yhdessä tarkasteltuna nämä eivät ole yksittäisiä tapahtumia viime viikkojen aikana, Lautman toteaa.
– Yhtäkkiä vähemmän näkyvä johtaja, paineen alla oleva sensuurijärjestelmä ja paluu avoimempiin sorron muotoihin viittaavat hallintoon, jolla on edelleen valta käsissään mutta joka muuttuu yhä levottomammaksi. Putin, joka on pitkään luottanut muiden tarkkailua ja kontrollointia varten luotuun sortojärjestelmään, saattaa nyt olla huolissaan siitä, että se voi tarkkailla myös häntä.