Kun Kreml joutuu kohtaamaan järkyttävän ja kiusallisen tapahtuman, sen reaktio on venäläisen politiikan tutkijan Mihail Vinogradovin mukaan tyypillisesti jyrkkä ja toisinaan epäsymmetrinen. Näin maan johto pyrkii peittämään hämmennyksensä, saamaan aloitteen takaisin ja hyödyntämään yleistä järkytystä oman asemansa vahvistamiseen.
– Esimerkiksi vuonna 2004 yli 300 kuolonuhria vaatineen Beslanin koulukaappauksen jälkeen Kreml käytti tragediaa perusteluna luopumiselle aluekuvernöörien suorista vaaleista, Vinogradov sanoo ajatushautomo Carnegien julkaisemassa artikkelissa.
Sen sijaan Pietarin metroon kohdistettu pommi-isku vuonna 2017 ja Wagner-johtaja Jevgeni Prigožinin epäonnistunut kapina kesällä 2023 jäivät hänen mukaansa käytännössä ilman poliittisia seurauksia. Toistaiseksi on epäselvää, mihin kategoriaan Moskovan Crocus-konserttitaloon 22. maaliskuuta tehty terrori-isku kuuluu.
Läpivalaisua tuskin tehdään
Vinogradovin mukaan jopa Venäjän eliitti saattaa pian olla unohtavinaan Moskovan terrori-iskun, joka paljasti valtavia haavoittuvuuksia maan turvallisuusjärjestelmässä.
– Terrori-iskun toteuttajat olivat selvästi käyttäneet aikaa ja vaivaa näiden haavoittuvuuksien tunnistamiseen. Maan lainvalvontaviranomaiset ja yleinen turvallisuus olivat suhteellisen herpaantuneessa tilassa 15.–17. maaliskuuta pidettyjen presidentinvaalien jälkeen. Myös iskun tapahtumapaikka oli huolella valittu. Moskovan alueen ja varsinaisen pääkaupungin rajalla sijaitseva Crocus-talo sijaitsee maantieteellisesti eristyneellä alueella, jota voisi verrata saareen: toisella puolella on Moskva-joki ja toisella massiivinen Moskovan kehätie. Perjantai-iltana, jolloin isku tapahtui, sinne on hätätilanteessa erittäin vaikea päästä, Vinogradov sanoo.
– On selvää, että terrori-iskujen estämiseen tarkoitetussa järjestelmässä oli puutteita, mutta turvallisuusviranomaiset eivät näytä katsoneen, että ne antaisivat aihetta välittömään reagointiin. He luottavat todennäköisesti siihen, että vallitsevassa sota-ajan ilmapiirissä kukaan ei uskalla tehdä tapahtumien julkista läpivalaisua. Terrori-iskut Venäjällä ovat johtaneet potkuihin viimeksi 1990-luvulla, hän toteaa.
– Paljon todennäköisempää on, että sisäpiiritietoja vuotaa osana valtakoneiston sisäistä kamppailua toukokuussa toteuttavan hallituksen vaihdoksen jälkeisistä ministerinpaikoista. Toistaiseksi pääasiallisena maalitauluna on ollut sisäministeriö. On liikkunut raportteja, joiden mukaan konserttitalon ulkopuolella seisoi poliisiauto koko iskun ajan, ja kysymyksiä siitä, mitä Crocus-talon lähistön poliisiasemilla työskentelevät poliisit tekivät – tai jättivät tekemättä. Toistaiseksi ei ole todisteita siitä, että he olisivat pelastaneet ihmishenkiä.
