Vuonna 2014 alkanut sota Itä-Ukrainassa on ranskalaistutkija Pierre Bousselin mukaan vetänyt alusta alkaen puoleensa hyvin monenkirjavaa joukkoa satunnaisista seikkailijoista valkoisen ylivallan kannattajiin.
Ennen kuin Venäjä käynnisti tämän vuoden helmikuussa avoimen hyökkäyksensä Ukrainaan, liikkui huhuja syyrialaisten vapaaehtoisten liittymisestä hyökkääjän riveihin. Kun alueella oli jo ennestään runsaasti vierastaistelijoita, oli Ranskan strategisen tutkimuksen säätiössä (FRS) työskentelevän Bousselin mielestä hyvin kuviteltavissa, että sodan eskaloituminen houkuttelisi yhä useampia ulkomaalaisia värväytymään mukaan.
– Ei ole yllättävää, että kaksi päivää Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen presidentti Volodymyr Zelenskyi vetosi ulkomaisiin vapaaehtoisiin, jotta nämä värväytyisivät äskettäin perustettuun kansainväliseen legioonaan, tohtori Boussel sanoo yhdysvaltalaisen Carnegie-ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen yhtyi pian Zelenskyin vetoomukseen, ja Britannian ulkoministeri Liz Truss kiiruhti luonnehtimaan Ukrainan puolustustaistelua koko Euroopan vapaustaisteluksi.
Kremlin ponnistelut valuvat hiekkaan
Myös presidentti Vladimir Putin pyrki innostamaan ulkomaisia vapaaehtoisia liittymään eksistentiaaliseen taisteluun ”uusnatsismia ja ääriaineksia” vastaan. Viesti oli Bousselin mukaan suunnattu erityisesti arabimaailmalle, mutta Syyriaa lukuun ottamatta se tuntuu kaikuneen kuuroille korville. Myös rekrytointi Syyriasta on hänen mukaansa – mittavista rahallisista houkuttimista huolimatta – käytännössä epäonnistunut.
– Yhdysvaltain merijalkaväen kenraali Kenneth McKenzie on vahvistanut, että syyrialaisten taistelijoiden virtaa ei ole ollut. Vapaaehtoisiksi ilmoittautuneet eivät tuota toivottua tulosta, sillä heidän sotilaalliset taitonsa ovat yleensä heikot ja motivaattorina toimii lähinnä raha, Boussel sanoo.
– Aseelliset ryhmät, joilla olisi vahvaa kokemusta ja erityisosaamista – nekin, joilla olisi tarkka-ampujia ja koulutusta räjähteiden käsittelyyn – ovat pysytelleet syrjässä konfliktista, sillä ne suhtautuvat vihamielisesti sekä Syyrian hallintoon että sen liittolaiseen Venäjään, hän toteaa.
Putinin käynnistämän värväyskampanjan epäonnistuminen vahvistaa hänen mukaansa sen, että Syyrian presidentin Bashar al-Assadin verisen diktatuurihallinnon suurin heikkous on sen tärkein liittolainen – Venäjä.
– Myös muiden arabimaiden noudattama varovainen hiljaisuus kertoo paljon. Kukaan ei ole tarjonnut apua Venäjälle. Ajan saatossa Moskovan sotilasoperaatiot mitätöivät sen kahdenkymmenen vuoden aikana toteuttamat diplomaattiset ponnistelut kumppanuuksiensa palauttamiseksi arabimaailmassa.