Kun jännitteet Euroopassa lisääntyvät, Vladimir Putinin ilmeisenä strategisena tavoitteena on tohtori Ivana Stradnerin mukaan Naton hajottaminen liittokunnan haavoittuvuuksia hyödyntäen. Venäjän asevoimat kärsiessä jatkuvia takaiskuja hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan Naton jäsenmaihin, kuten Puolaan ja Baltian maihin, kohdistuva välitön uhka saattaa olla hänen mukaansa jossain määrin väistynyt. Balkanilla Naton jalansija on heikompi, ja siksi se on otollisempi kohde Venäjän pyrkimyksille.
Tällä viikolla kymmenet raskaasti aseistautuneet etniset serbit hyökkäsivät poliisin kimppuun Pohjois-Kosovossa ja linnoittautuivat ortodoksikirkkoon. Kosovon johtajat leimasivat sen Stradnerin mukaan ymmärrettävästi terrori-iskuksi. Serbian presidentti Aleksandar Vučić kiisti maansa osallisuuden ja väitti Venäjän Serbian-suurlähettiläälle Kosovon toteuttavan ”julmaa etnistä puhdistusta” lännen tuella.
– Tämä on Moskovan unelmien täyttymys. Serbia ja Venäjä ovat kuukausien ajan valmistelleet serbejä Kosovossa tapahtuvaan eskalaatioon ja lietsoneet Balkanin jännitteitä harhauttaakseen lännen huomion pois Ukrainan vastaisesta sodasta, tutkijana Foundation for Defense of Democracies -ajatushautomossa toimiva Stradner sanoo Telegraphissa.
Venäjän ja Serbian levittämän propagandan mukaan Kosovo kuuluu Serbialle ja jopa väitetään, että Britannia valmistelee siellä sotaa.
– Kuten kaikki Balkanin historiaan perehtyneet tietävät, tällainen retoriikka on ennenkin lietsonut etnistä väkivaltaa alueella, Stradner toteaa.
Putin uskoo Stradnerin mukaan kykenevänsä horjuttamaan Balkania hybridisodankäynnin keinoin ja palauttamaan Venäjän aseman ainoana luotettavana sovittelijana alueella.
– Tällä suunnitelmalla saavutettaisiin kolme päämäärää: länsimaiden huomion irrottaminen Ukrainasta, Moskovan aseman vahvistaminen ja Putinin vaikutusvallan lisääminen suhteessa länsivaltoihin, jos ne haluavat estää konfliktin kärjistymisen, Stradner sanoo.
Serbian presidentti Vučić on hänen mukaansa ensin eskaloinut ja sitten liennyttänyt Kosovon tilannetta asettamalla itsensä vakauden takuumieheksi. Serbijohtajan perimmäinen tavoite on säilyttää oma valtansa, ja kriisi Kosovossa auttaa häntä suuntaamaan äänestäjien huomion pois maansa omista sisäpoliittisista ongelmista.
– Kolme vuosikymmentä Jugoslavian verisen hajoamisen jälkeen Balkanin etniset jännitteet eivät ole edelleenkään hävinneet. Naton yleisestä sotilaallisesta ylivoimasta huolimatta sillä on heikko käsi Balkanilla, jossa Venäjällä on yhä yliote. Naton on aika vahvistaa läsnäoloaan alueella ja pakottaa Venäjä puolustuskannalle, Stradner toteaa.