Venäjä harkitsee irtautumista YK:n meriyleissopimuksesta ainakin arktisten alueiden osalta.
Venäjän parlamentin alahuone duuman Kaukoidän ja arktisen alueen kehityksestä vastaavan valiokunnan puheenjohtaja Nikolai Haritonov kertoo asiasta venäläislehti Izvestijalle.
Haritonovin mukaan Venäjä ei halua ”noudattaa sopimusta omaksi vahingoksee”n. Hän puhuu nimenomaan arktisista alueista, ja jatkaa Venäjän diktaattori Vladimir Putinin todenneen, että ”emme tule enää uskomaan heidän sanojaan”. Tällä Haritonov viitannee Putinin kansainvälisen sopimusjärjestelmän kritiikkiin.
– Jos arktista aluetta katsoo ylhäältä päin, kuuluu 64 prosenttia siitä Venäjälle. Me olemme ottaneet sen haltuun ja meidän vastuullamme on suojella kaikkea, minkä olemme perineet esi-isiltämme, Nikolai Haritonov selittää.
Vuonna 1982 pitkän prosessin jälkeen syntyneessä sopimuksessa käsitellään muun muassa rajavyöhykkeitä, valtamerten ja niiden luonnonvarojen käyttöä ja esimerkiksi alusten vapaata liikkumista. Arktisella alueella kiistakapulaksi on muodostunut mannerjalustojen ulkorajojen määrittely. Sopimusta on tituleerattu ”merten perustuslaiksi”.
Izvestijan jutussa aikeet sopimuksesta irtautumisesta liitetään Nato-maiden laivojen ja lentokoneiden kulkemiseen sopimuksen nojalla kansainvälisenä merialueena pidetyillä alueilla, jotka Venäjä taas katsoo omikseen.
Norjalainen asiantuntija ei ymmärrä venäläislinjausta. Tromssan yliopiston professori Tore Henriksen toteaa Venäjän hallitsevan nykyisin todella suurta osaa Pohjoisen jäämeren pohjasta.
– En ymmärrä, mitä he tällä [eroamisella] saavuttaisivat, hän sanoo Barents Observerille.
Henriksenin mukaan Venäjällä on toki oikeus irtautua sopimuksesta. Maa joutuisi kuitenkin silti noudattamaan muuta kansainvälistä sääntelyä ja tapaoikeutta.
– Minun käsitykseni on, että Venäjä on toistaiseksi toiminut Pohjoisella jäämerellä sääntöjen mukaan. Se on noudattanut YK:n merioikeusyleissopimusta. Päätös vetäytyä siitä olisi dramaattinen muutos.