Kun Venäjä aloitti 21. syyskuuta ”osittaisen” liikekannallepanonsa, työpaikoille eri puolilla maata ilmestyi tiedotteita, joissa miehiä käskettiin ilmoittautumaan välittömästi palvelukseen.
Kun heitä ei illalla kuulunut kotiin, vaimot tulivat etsimään heitä työpaikoiltaan.
– Meidän oli annettava heille juomia rauhoittaaksemme heitä. Heitä voi ymmärtää: heidän puolisonsa lähtivät aamulla töihin eivätkä palanneet enää kotiin, erään suuren metalli- ja kaivosyhtiön johtaja kertoo Financial Timesille.
Oligarkkien, yritysjohtajien ja työntekijöiden haastatteluista käy lehden mukaan ilmi, että liikekannallepano horjuttaa Venäjän taloutta ja heikentää todennäköisesti pitkän aikavälin kasvua. Marraskuussa julkaistun Gaidar-instituutin selvityksen mukaan mobilisointi on aiheuttanut suurimman työvoimapulan sitten vuoden 1993.
– Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että meillä on vähemmän terveitä, koulutettuja ja vahvoja ihmisiä, jotka luovat maan bkt:n, Moskovasta Yhdysvaltoihin siirtynyt työmarkkina-asiantuntija Vladimir Gimpelson sanoo FT:lle.
”Sotilaallinen erikoisoperaatio” Ukrainaa vastaan on saanut yhä useammat venäläiset pakenemaan maasta välttääkseen joutumisen rintamalle. Turvallisuuspalvelu FSB:n alaisen rajavartiolaitoksen mukaan maasta poistui heinäkuusta syyskuuhun 9,7 miljoonaa ihmistä, mikä on 1,2 miljoonaa enemmän kuin vuotta aiemmin ja lähes kaksinkertainen määrä edelliseen neljännekseen verrattuna.
Gimpelsonin mukaan väestötieteilijät ennustavat, että 20–40-vuotiaiden työntekijöiden määrä vähenee vuoteen 2030 mennessä 25 prosenttia 2010-luvun lopun tilanteeseen nähden. Ikäryhmä on tuottavuuden kannalta kriittinen.