”Mitä jää jäljelle, jos suurvalta menettää valtapiirinsä?”

Ukrainan ajautuminen länteen on ollut suuri nöyryytys suurvaltahaaveita elättelevälle Venäjän johdolle.
Venäjän asevoimien kalustoa esiteltiin Pietarissa 19. marraskuuta. / LEHTIKUVA / AFP / OLGA MALTSEVA
Venäjän asevoimien kalustoa esiteltiin Pietarissa 19. marraskuuta. / LEHTIKUVA / AFP / OLGA MALTSEVA

Kuluvalla viikolla tuli kuluneeksi yhdeksän vuotta Kiovassa alkaneista laajoista Euromaidanin mielenosoituksista.

Taustalla oli maan silloisen presidentin Viktor Janukovytshin päätös olla allekirjoittamatta assosiaatio- ja vapaakauppasopimusta Euroopan unionin kanssa. Janukovytsh kannatti sen sijaan läheisempiä suhteita Venäjään.

Mainos - sisältö jatkuu alla

King’s College London -yliopiston sotatieteiden laitoksen tutkija Ruth Deyermondin mukaan jo alusta lähtien oli selvää, että länsimyönteinen protestiaalto oli merkitykseltään suurempi kuin Ukrainan aiempi oranssi vallankumous. Käsitteellä viitataan vuoden 2004 presidentinvaaleja seuranneisiin vaalivilppiväitteisiin, jotka johtivat uusintavaaleihin ja Viktor Janukovytshin tappioon.

Ruth Deyermond huomauttaa, että ulkopuolelta katsottuna voi vaikuttaa erikoiselta, kuinka EU-sopimuksen hylkääminen johti loppuvuodesta 2013 niinkin laajoihin mielenosoituksiin. Monet ukrainalaiset kokivat, että pelissä oli Neuvostoliiton romahduksen jälkeen kehittynyt itsenäisen maan identiteetti.

– Liikehdinnällä vastustettiin korruptiota ja silloista hallitusta sekä ajatusta siitä, että Ukrainan olisi oltava ikuisesti Venäjän varjossa. Ennen kaikkea kyseessä oli ukrainalaisen identiteetin määritteleminen eurooppalaiseksi, Deyermond tviittaa.

Kremlin vainoharhaa
Poimintoja videosisällöistämme

Tutkijan mukaan poliittinen käänne on siitä lähtien ärsyttänyt niitä tahoja, jotka ovat halunneet pitää Ukrainan alisteisena suuremmalle naapurilleen. Euromaidaniin liittyen on levitetty viime aikoihin asti runsaasti disinformaatiota.

– Jo vuosia on kierrätetty naurettavaa ja loukkaavaa ajatusta siitä, että kyseessä olisi ollut länsimaiden masinoima vallankaappaus; se on seurausta Venäjän hallituksen vainoharhaisesta suhtautumisesta mielenosoituksiin. Tällä tavoin on selitetty heidän epäonnistumistaan Ukrainan alistamisessa passiiviseksi satelliittivaltioksi, Ruth Deyermond toteaa.

Ukrainan ajautuminen kohti länttä on äärimmäisen kiusallista Venäjän johdolle, sillä se katsoo Ukrainan kuuluvan omaan valtapiiriinsä. Kremlissä ollaan samalla huolissaan vastaavista demokraattisista mielenosoituksista.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Kuinka voit pysyä suurvaltana – mikä on täysin keskeistä Venäjän hallituksen esittämälle kuvalle venäläisestä identiteetistä – jos sinulla ei ole minkäänlaista vaikutuspiiriä, Deyermond kysyy.

– Ja jos et pysty estämään Ukrainaa omaksumasta länsimielistä identiteettiä, niin etupiiri lienee olematon. Ja mitä silloin Venäjästä jäisi jäljelle? Tämän ahdistuksen seurauksia ovat Krimin niemimaan miehittäminen, Donbasin alueen nukkehallitukset ja lisääntynyt poliittinen häirintä EU:n ja Yhdysvaltain kaltaisten Nato-maiden sisäpolitiikkaan, Ruth Deyermond toteaa.

Hitaat rynnäkkövaunut yrittivät kuljettaa jalkaväkeä kohti Ukrainan asemia.
Ukrainalainen laskuvarjoupseeri kertoo Kurskin alueella olleen paljon pohjoiskorealaisia sotilaita.
Ukrainalaistiedustelu vielä arvioi aiheutettujen tuhojen laajuutta.
Mainos