Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tavoitteet ensi vaalikaudelle eivät keskity sopeuttamiseen vaan kasvuun.
– Talouspoliittinen debatti on viime aikoina pyörinyt paljon sopeutustoimien ympärillä. Sen tähden EK:n kasvupainotteinen ehdotus on tervetullut, Helsingin yliopiston taloustieteen kandiohjelman johtaja, taloustieteilijä Juha Tervala sanoo Verkkouutisille.
Media on repinyt suurimmat otsikot siitä, että EK esitti helatorstain ja loppiaisen siirtämistä normaaleiksi työpäiviksi. EK on pitänyt ehdotusta esillä jo kauan. Tervalan mukaan toimi ei olisi tehokas.
– Näiden pyhien siirtäminen viikonloppuihin ei lisäisi merkittävästi suomalaisten työpanosta. Suomalaiset jäävät eläkkeille noin 34 vuoden työurien jälkeen. Siirto lisäisi työuran aikana työpäiviä noin 70 päivällä. Ehdotuksessa ei ole mitään relevanssia, sanoo Tervala.
– Jos työuria halutaan pidentää, niin eläkeiän siirtäminen parilla vuodella olisi tehokkaampi keino. Työpäiviä tulisi lisää monta sataa. Arkipyhien siirtämisen vaikutus olisi siihen verrattuna täysin marginaalinen toimi.
Tehokkaita kasvutoimia
EK:n tavoitteiden joukossa on asiantuntijan mieles tervetulleita kasvutoimia. Elinkeinoelämän edunvalvojan suuret linjat saavat Juha Tervalalta kiitosta. Panostukset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, palveluiden ja matkailun merkityksen korostaminen tärkeänä osana Suomen vientiä ja pyrkimys tehdä Suomesta tekoälyn soveltamisen mallimaa kuulostavat kaikki hyviltä.
– TKI-painotuksen kaupallistamisen korostaminen on hyvä ajatus. Rahallinen panostus ei riitä vaan tarvitaan kaupallistamista, jotta saamme korkean lisäarvon ratkaisuja. Jos kaupallistaminen onnistuu, niin TKI-rahoitus alkaa näkyä vientituloina, Tervala sanoo.
Tavoite on saada Suomen kasvu käyntiin.
– Suomen viennin nostaminen muiden Pohjoismaiden kanssa samalle tasolle on hyvä tavoite. Vientimme ei ole kasvanut finanssikriisin jälkeen ja olemme jääneet jälkeen muista Pohjoismaista, Tervala muistuttaa.
– Matkailu ja palveluviennin edistäminen on tärkeä osa tätä. Matkailuvienti tuo lisää ulkomaista kysyntää ja palveluvienti on nopeasti kasvava viennin osa-alue. Ne ovat hyvä lisä suomalaiseen ajatteluun, joka keskittyy liikaa teollisuusvientiin.
Suomalaisesta talouskeskustelusta puuttuu Tervalan mukaan liian usein sellaisia kasvutoimia, jotka eivät vaatisi valtion rahaa. Tähän puutteeseen EK vastaa esittämällä yritystoiminnan sääntelyn keventämistä muun muassa sujuvoittamalla kaavoittamista ja lupahakemusten käsittelyä. Tervala osin hyväksyy nämä tavoitteet, vaikka näkee sääntelyn tarpeellisenakin esimerkiksi ympäristökysymyksissä.
EK ja Tervala näkevät, että Suomen pitää pysyä mukana tekoälyn kehityksessä ja oppia hyödyntämään sitä.
– EK:lla on halu tehdä Suomesta tekoälyn soveltamisen mallimaa. Se on järkevä tavoite. Meidän ei tarvitse kehittää sitä, mutta pitää osata soveltaa tekoälyä, jotta parannamme tuottavuuttamme, Tervala sanoo.
EK tavoittelee myös panostusta koulutukseen: lukutaitoon, ammattikouluihin, korkeakoulutukseen ja koulupudokkaiden määrän vähentämiseen.
– Inhimillisen pääoman kasvu on talouskasvun kannalta hyvin tärkeää. Se nostaa pitkällä aikavälillä tuottavuutta ja talouskasvua, Tervala sanoo.
Veroehdotukset eivät ole realistisia
Juha Tervala huomauttaa, että EK:n kasvutoimet kaipaisivat enemmän konkretiaa, jotta niiden vaikutuksia pystyisi paremmin arvioimaan. Kasvutoimien voi kuitenkin todeta olevan oikeansuuntaisia.
EK toi eduskuntavaalitavoitteissaan huolensa Suomen julkisen talouden kunnosta ja hyvinvointivaltiosta. EK:n sopeutustoimilistan Tervalan kuitenkin tyrmää.
– Kyse on pikemminkin strategisesta linjauksesta. Eduskuntavaalitavoitteissa puhutaan ympäri pyöreästi hyvinvointivaltion palvelulupauksen päivittämisestä. Siinä ei mainita, mitä se käytännössä tarkoittaisi, Tervala sanoo.
– Vaikka EK haluaa sitoutua velkajarruun, niin se esittää verolinjaa, joka on suuressa ristiriidassa julkisen talouden tasapainottamistavoitteen kanssa. EK vastustaa kulutusverojen nostoa ja haluaa keventää muuta verotusta. Kasvun kannalta linja olisi perusteltu vain, jos veronalennusten dynaamisten vaikutusten oletettaisiin olevan poikkeuksellisen suuria. Näin isoa veroalea on kuitenkin mahdoton toteuttaa.