– Pitkittynyt koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja kiihtyvä ilmastonmuutos on johtanut Suomen ja koko maailman tilanteeseen, jossa tulevaisuus näyttää varsin epävarmalta. Epävarmassa tilanteessa päätöksenteko on vaikeaa, sanotaan kaikkien ministeriöiden kokoamassa tulevaisuuskatsauksessa, joka on tehty tulevien päättäjien tueksi.
Katsauksen mukaan toimintaympäristömme asettaa Suomelle tulevina vuosina monenlaisia haasteita, joihin on kyettävä vastaamaan paitsi nopeasti, myös pitkän aikavälin vaikutukset huomioiden.
– Kansainvälinen tilanne on poliittisesti ja taloudellisesti epävakaa ja turvallisuusympäristömme on syvässä muutoksessa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on entisestään kasvattanut suurvaltajännitteitä ja heikentänyt sääntöpohjaiseen kansainvälisen järjestelmän ja monenkeskisen yhteistyön edellytyksiä ja vaikuttavuutta. Samaan aikaan on selvää, ettei kärjistyviin globaaleihin haasteisiin voida vastata ilman voimakasta kansainvälistä yhteistyötä.
Ilmastonmuutos ja luontokato tunnistetaan katsauksessa maailmanlaajuisesti merkittävimmiksi uhkiksi, jotka heikentävät elämän perusedellytyksiä.
– Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo Suomessakin esimerkiksi sään ääri-ilmiöinä ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisenä. Vaikutukset koskettavat kaikkia sektoreita ja toimijoita yhteiskunnassa. Ne kasvattavat myös ruokaturvaan, vesihuoltoon ja pandemioihin liittyviä riskejä. Luonnonvarojen kysyntä kasvaa samalla kun niitä ylikulutetaan, pyrimme irtautumaan kriittisistä tuontiriippuvuuksista ja hinnat nousevat.
Myös lähiajan talousnäkymät ovat synkentyneet sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Sodan seurauksena energian ja raaka-aineiden hinnat, kuten myös ruuan hinnat, ovat lähteneet voimakkaaseen nousuun.
– Lähitulevaisuudessa tarvitaan ratkaisuja, joilla voidaan turvata julkisen talouden kestävyyttä, talouskasvun edellytyksiä ja hyvinvointiyhteiskuntaa.
Talouden ja elintason kasvu perustuu pitkällä aikavälillä siihen, että työn tuottavuus kasvaa. Kilpailijamaihin verrattuna Suomen tuottavuuskasvu on viimevuosina ollut heikkoa.
– Julkisen talouden tasapaino linkittyy vahvasti myös hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuuteen. Sen osalta on keskeistä väestönkasvu, jota tukee sekä väestö- että maahanmuuttopolitiikka. Työikäisten suhteellinen osuus Suomessa vähenee, kun väestö ikääntyy ja nuoret ikäluokat pienenevät. Pula osaavasta työvoimasta on merkittävä kasvun este. Suomeen tarvitaan yhä enemmän työvoimaa ulkomailta, katsauksessa todetaan.
Tässä muutamia poimintoja ministeriöiden tulevaisuuskatsauksesta:
• Eriarvoistumiskehityksen kasvu on pysäytettävä ihmisten hyvinvointia ja alueiden elinvoimaa tukien.
• Vaikuttavat ja yhdenvertaiset sote-palvelut on turvattava samalla varmistaen sote-henkilöstön saatavuus ja riittävyys.
• Työllisyyttä ja osallisuutta on lisättävä uudistamalla sosiaaliturvajärjestelmää.
• Koulutustaso käännetään nousuun, panostetaan perustaitoihin ja vahvistetaan koulutusjatkumoa. Puolet nuorista on korkeasti koulutettuja 2030-luvun alussa. Aikuisten tutkintokoulutusta suunnataan koulutustason nostoon. T&K-rahoitus nostetaan 4 prosenttiin BKT:sta.
• Omavaraisuuden ja elinvoimaisen maaseudun turvaaminen ovat merkittävä osa kokonaisturvallisuutta.
• Kohti 80 prosentin työllisyysastetta – osaaminen keskiössä
• Huoltovarmuus ja energiaomavaraisuus turvattava
• Julkisen talouden vahvistaminen vaatii talouskasvun edellytysten parantamista, valintoja menokohteiden välillä ja verokertymien turvaamista.
• Toimiva ja turvallinen yhteiskunta tarvitsee uudistuskykyistä, vaikuttavaa ja tehokasta julkista hallintoa, joka edistää avoimuuden kautta syntyvää ymmärrystä vaikeistakin ratkaisuista.
• Turvataan arjen oikeusvaltio
• Ehkäistään syrjäytymistä, rikollisuutta ja ylivelkaantumista
• Viranomaisilta edellytetään toimintakyvyn ja resilienssin vahvistamista
• Suomen on varauduttava laaja-alaiseen vaikuttamiseen
• Suomi tarvitsee kokonaisvaltaisen maahanmuuttopolitiikan
• Suomi määrittää profiilinsa Naton jäsenmaana ja vahvistaa turvallisuuttaan kansainvälisillä kumppanuuksilla.
• Maailmantaloudessa on merkittäviä stressitekijöitä ja riskejä avoimelle maailmankaupalle. On turvattava Suomen kaupallistaloudelliset edut ja panostettava viennin edistämiseen sekä kansainvälisten normien vahvistamiseen.
• Vahva kansallinen puolustuskyky on Suomen turvallisuuden perusta kaikissa turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissa. Asevelvollisuus, koulutettu reservi, koko maan puolustaminen, korkea maanpuolustustahto ja materiaalinen valmius ovat puolustuksen perustana jatkossakin.
• Muutos sotilaallisessa toimintaympäristössä edellyttää puolustuskyvyn vahvistamista ja välitöntä ja pysyvää puolustusmäärärahojen tason nostoa.
• Suomen puolustus sovitetaan osaksi Naton yhteistä puolustusta.