Suomi on selviytynyt Iranin sodan aiheuttamasta energiakriisistä paremmin kuin monet muut maat, arvioi ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala Ylen Ykkösaamussa. Silti polttoaineen hinnannousuun voitaisiin arvioida kahta täsmäkeinoa.
Multala sanoo, että pulaa energiasta ei varsinaisesti ole. Suomi on myös onnistunut energiantuotannossa irtautumaan fossiilisista polttoaineista, mikä taas näkyy siinä, että sähkön hinta ei ole noussut.
Tilanne on siis monin osin parempi kuin Keski-Euroopassa.
– Tästä se oppi olisi hyvä olla sen suuntaan, että pyritään jatkamaan fossiilisten, Euroopan ulkopuolelta tulevien polttoaineiden vähentämistä ja niistä irrottautumista, Multala tiivistää.
– Samaan aikaan tietysti pyritään huolehtimaan siitä, että ihmiset ja yritykset pärjäävät.
Ministeri muistuttaa, että Ukrainan sodan alettua Suomi irrouttautui nopealla aikataululla onnistuneesti venäläisestä energiasta, vaikka ennen sotaa lähes kolmannes Suomen energiasta tuli Venäjältä.
– Nyt meidän pitäisi pystyä tekemään suunnitelma, jolla me pääsisimme tähän suuntaan myös kaiken Euroopan ulkopuolelta tulevan energian suhteen, Multala tiivistää.
Multala suhtautuu penseästi perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jani Mäkelän ehdotukseen, jonka mukaan hallituksen tulisi reagoida energiakriisiin harkitsemalla jakeluvelvoitteen keventämistä.
Jakeluvelvoite määrittelee, kuinka suuri osuus Suomessa myytävistä polttoaineista on oltava uusiutuvia. Kuluvana vuonna se on 19,5 prosenttia.
Ministerin mukaan jakeluvelvoiteen keventäminen ei vaikuttaisi nopeasti ja tarpeeksi paljon tilanteessa, jossa tarvitaan nopeita ratkaisuja. Hän myös painottaa, että jakeluvelvoite ei ole vain ilmastotoimi, vaan sen tarkoitus on edistää fossiilisista polttoaineista irtautumista.
Jos kriisi pitkittyy, voi sillä olla kuitenkin merkittäviä vaikutuksia niin logistiikan kustannuksiin kuin ihmisten työssäkäyntiin.
– Meillä kaikilla on se tavoite, että ihmisten arjen kustannukset ei nouse ja työssäkäynnin mahdollisuudet säilyvät, Multala linjaa.
Ongelmaksi nousee julkinen talous. Ministeri painottaa, että ei ole olemassa mitään erillistä rahapottia veronmaksajien rahaa, joka polttoaineen hinnan laskemiseen voitaisiin kohdentaa.
Keinoja silti on. Niitä tulisi Multalan mukaan arvioida rauhassa.
– Yksi esitetty keino on työmatkavähennyksen korottaminen. Se tarkoittaa tietysti vähemmän verotuloja, Multala listaa.
– Samankaltainen keino, joka tarkoittaa vähemmän verotuloja, on tällainen veronpalautuksen kaltainen malli ammattiliikenteelle.
Veronalennuksista Multala ei niiden hinnan vuoksi innostu. Hän muistuttaa, että Ruotsissa tehty bensaveron alennus maksoi noin 160 miljoonaa euroa, mutta polttoaineen hintaa sillä saatiin laskettua vain 4-10 senttiä litralta.
Jos Suomessa pumppuhintaa haluttaisiin alentaa tätäkin enemmän, voisi hintalappu nousta jopa miljardiin euroon.
– Aika haastava keino pumppuhintojen alentamiseksi. Myöskin aika kallis, koska sitten meidän pitäisi pohtia, mistä ne rahat muualta otetaan meidän taloustilanteessa, Multala pohtii.
Eniten Multalaa kuitenkin huolettaa se, lykkääkö alkanut kriisi entisestään juuri vironnutta talouskasvua.
– Meidän pitää huolehtia siitä, että Suomessa arki pyörii, eikä ainakaan niin, että tämä kriisi vaikuttaisi enemmän kuin on aivan välttämätöntä ihmisten mahdollisuuksiin elää tavallista elämää, hän päättää.