PTT ehdotti eilen julkaisemansa asuntomarkkinakatsauksen yhteydessä, että valtio lisäisi tuettua asuntotuotantoa. Taloustutkimuslaitos totesi, että asuinrakentamisen alakulo voi edelleen pitkittyä, mikäli sekava tilanne kansainvälisessä taloudessa jatkuu.
Siksi PTT:n mukaan syksyn budjetissa olisi syytä lisätä julkisesti tuetun asuntotuotannon tukivaltuuksia, ellei sitä ennen ole saatu riittävän selvää näkymää paremmasta asuntokysynnästä ensi vuodelle. Korkotukilainavaltuuksia on leikattu hallituksen päätöksellä tälle ja ensi vuodelle.
PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen myönsi mediatilaisuudessa, että tuetun tuotannon lisääminen toisaalta hidastaisi vapaiden markkinoiden sopeutumista. Siksi markkinaehtoisen tuotannon viriäminen olisi ensisijaista.
Lahtisen mukaan asiaa tulee kuitenkin miettiä myös toisinpäin: asuntotuotannossa markkina ei tällä hetkellä toimi niin hyvin kuin pitäisi, vaikka osa kustannuksista onkin tullut alaspäin. Lahtinen kuvaili ongelmaa ”pitkittyneeksi ja pirulliseksi”.
Lahtinen jatkoi, että kyse on myös kaupunkien kehittämiseen liittyvästä ja segregaatiota ehkäisevästä asuntopolitiikasta.
Yhteiskuntapoliittisten syiden lisäksi toimiala ja kansantalous hyötyisi tuetun rakentamisen lisäämisestä. Kansantalous hyötyisi paranevasta työmarkkinatilanteesta ja toimialalla vältettäisiin rakenteellisesti elinkelpoisten yritysten konkurssit, mikä varmistaisi kilpailun nousukauden joskus koittaessa.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) kommentoi Verkkouutisille ministeriön seuraavan rakentamisen suhdannetilannetta jatkuvasti.
– Minulla on valmiutta käydä syksyn budjettiriihessä keskustelua myös vuoden 2027 korkotukilainavaltuudesta, jos se näyttää välttämättömältä suhdannetilanteen takia, Multala kertoo.
– On kuitenkin ymmärrettävä, että suhdanne ei käänny valtion tukemalla asuntorakentamisella, hän jatkaa.
Asuntorakentamisen kasvu vaatii vuokrausasteiden nousua sekä kuluttajien halua ostaa uudistuotantona rakennettavia omistusasuntoja. Ministeri muistuttaa, että vuokramarkkinoilla on ylitarjontaa ja vuokra-asuntoja on tyhjillään.
– Valtion tukeman asuntorakentamisen puolella haasteena on, että uudistuotannon vuokrat lähestyvät markkinavuokria. Tämä tarkoittaa sitä, että pienituloisimmilla ihmisillä ei ole varaa hakeutua asumaan uusiin tuetun tuotannon vuokra-asuntoihin. Näistä syistä valtion tukeman asuntorakentamisen valtuuksien korottamista tulee harkita hyvin tarkkaan, Multala sanoo.
Varken (Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus) tuoreesta selvityksestä ilmenee, että pääkaupunkiseudulla uusien pitkän korkotuen vuokra-asuntojen laskennallinen alkuvuokra oli viime vuonna keskimäärin 19,5 euroa neliöltä ja lyhyen korkotuen vuokra-asuntojen 20,3 euroa neliöltä. Vertailuna käytettävä markkinavuokra laski pääkaupunkiseudulla 5,4 prosenttia ja oli keskimäärin 20,3 euroa neliöltä.
Vuonna 2025 valtion tukemien asuntojen osuus kaikista asuntoaloituksista oli lähes puolet, kun markkinaehtoinen tuotanto oli historiallisen vähäistä.
Valtion tuella aloitettiin noin 7900 uuden asunnon rakentaminen, joista 70 prosenttia oli vuokra-asuntoja ja 30 prosenttia asumisoikeusasuntoja. Valtaosa näistä keskittyi Helsingin, Turun ja Tampereen seuduille.
Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen kertoi eilen, että Vantaalle viime vuonna valmistuneista reilusta 400 asunnosta 80 prosenttia oli kaupungin omia vuokrataloyhtiöitä. Normaalisuhdanteen vuosina asuntoja on kaiken kaikkiaan Vantaalle valmistunut yli 4000.
LUE MYÖS:
Asuntorakentamisen kriisi uhkaa pitkittyä – PTT: näin kierre katkeaa
Mohammed vuokraa Helsingin kaupungin asuntoa Airbnb:ssä – Heka pitää ilmiötä pienenä