Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) mukaan suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden haasteet ovat mittavat.
– Yhtä aikaa edessä on ikääntyvän väestön myötä kasvava palvelutarve, henkilöstöpula, kohonneet kustannukset ja kysymys rahoituksen kestävyydestä, hän totesi vatsauksessaan opposition välikysymykseen sairaaloiden alasajosta.
Ministerin mukaan hallitus haluaa varmistaa jokaisen suomalaisen hyvän hoidon ja hoivan sekä nykyisille että tuleville sukupolville.
– Tämä onnistuu vain rohkeasti uudistamalla. Ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja ja uudistamalla palvelurakenteita. Myös itsehallinnollisilla hyvinvointialueilla tehdään paljon työtä palvelujen kehittämiseksi.
Juuso muistutti, että seuraavan kymmenen vuoden aikana lähes kolmasosa hyvinvointialueiden työntekijöistä eläköityy.
– Hallitus parantaa koulutetun hoito- ja hoivahenkilökunnan saatavuutta molemmilla kansalliskielillä. Sosiaali- ja terveysalan koulutusmääriä lisätään, veto- ja pitovoimaa vahvistetaan, työnjakoa selkeytetään ja kansainvälisten osaajien saatavuutta parannetaan muun muassa nopeuttamalla ja sujuvoittamalla ammattioikeuden saamista. Ammattilaisten mahdollisuuksia keskittyä omaa osaamista vastaavaan työhön ja työajan kohdentamista asiakastyöhön parannetaan, Juuso luetteli.
Hänen mukaansa hallituksen tehtävä on varmistaa erityisosaamisen riittävyys koko väestölle.
– Sairaaloiden ja päivystysten palveluverkkoa ja työnjakoa kehitetään, jotta laadukas hoito voidaan turvata kaikille.
Juuso huomautti, että erikoissairaanhoidon kustannukset muodostavat noin 40 prosenttia hyvinvointialueiden kokonaiskustannuksista ja ovat nousseet muita kustannuksia jyrkemmin.
– Toimintaympäristö on merkittävästi muuttunut siitä, kun nykyinen lainsäädäntö sekä sairaaloiden ja päivystysten palveluverkko on muodostunut. Osa alueista kasvaa ja osa supistuu. Jotta osaavaa henkilöstöä ja taloudellinen kantokykymme riittäisi, on välttämätöntä tarkastella erikoissairaanhoidon järjestämistä ja kustannuksia, hän sanoi.
– Erikoissairaanhoidossa tarvitaan yhä syvällisempää erityisosaamista sekä tiloja ja laitteita. Tämä haastaa nykyistä palvelurakennetta. Sairaalaverkkoa on tarkasteltava sote-henkilöstön saatavuutta ja osaamisen riittävyyttä painottaen, ministeri jatkoi.
Juusi totesi, että henkilöstö- ja taloudelliset resurssit on kohdistettava niin, että ne palvelevat parhaiten asiakaskuntaa, meitä jokaista.
Tavoitteena vastata terveydenhuollon henkilöstöpulaan
Hallitus päätti kehysriihessä sairaala- ja päivystysverkon tulevaisuudesta. Muutoksia päätettiin tehdä perusterveydenhuollon yöpäivystyksiin sekä tiettyjen sairaaloiden erikoissairaanhoitoon. Tavoitteena on vastata terveydenhuollon henkilöstöpulaan sekä tasapainottaa julkista taloutta.
– Kaikilla hyvinvointialueilla säilyy keskussairaala tai yliopistollinen sairaala, jossa voidaan hoitaa synnytyksiä sekä tehdä kattavasti leikkaustoimintaa. HUS-yhtymä päättää itse sairaaloidensa palveluvalikoimasta, päivystyksistä ja synnytysten hoidosta Uudellamaalla, Juuso sanoi.
Hallituksen linjausten mukaan lakia muutetaan perusterveydenhuollon ympärivuorokautisten päivystysten osalta.
– Kaikki hyvinvointialueet voivat vapaasti järjestää ilta- ja viikonloppuaikaista kiirevastaanottoa kello 7-22. Hyvinvointialueita ohjataan ja kannustetaan varmistamaan perustason terveyspalvelujen hyvä saatavuus päiväaikaan sekä iltaisin ja viikonloppuisin, jotta sairaalapäivystykset eivät ruuhkaudu, Juuso sanoi.
Hänen mukaansa potilaan kannalta on ensisijaista, että hoitoon pääsee suunnitelmallisesti ja päiväaikaan.
– Ei ole kenenkään etu, että potilaan täytyy hakea hoitoa yöaikaan paitsi tietysti, jos kyseessä on hätätilanne. Yöaikaan hätätilapotilaat tai vakavasti sairaat voidaan näillä alueilla viedä suoraan sairaalaan, jossa on monipuolinen tutkimus- ja hoitomahdollisuus.
Hallituksen päätösten mukaan ympärivuorokautisiin perusterveydenhuollon päivystyksiin tulee muutoksia vuoden 2026 alussa, jolloin perusterveydenhuollon yöaikainen päivystys poikkeusluvalla päättyy Iisalmessa, Jämsässä, Kouvolassa, Raahessa ja Varkaudessa.
Yöpäivystyksen ylläpitomahdollisuus säilyy Ivalossa ja Kuusamossa pitkien etäisyyksien sekä Pietarsaaressa ja Raaseporissa kielellisten oikeuksien toteutumisen vuoksi sekä lisäksi Kemissä ja Savonlinnassa. Poikkeuslupakäytännöstä luovutaan.
Juuson mukaan hyvinvointialueet voivat ylläpitää myös eri sairaaloissaan vuodeosastohoidossa olevien potilaiden sairaanhoidon edellyttämää lääkäripäivystystä.
– Lisäksi tiettyjä kevyessä anestesiassa tehtäviä toimenpiteitä voi jatkossa tehdä missä vain terveydenhuollon toimintayksikössä, jossa on riittävä osaaminen ja potilasturvallisuus toteutuu.
Kehysriihen linjausten mukaan muutoksia tehdään vuoden 2026 alusta erikoissairaanhoidon sairaaloihin Kemissä, Oulaisissa, Salossa, Savonlinnassa ja Valkeakoskella. Näissä sairaaloissa voi Juuson mukaan edelleen tehdä päiväkirurgisia leikkauksia, mutta ei raskaampaa, ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta edellyttäviä leikkauksia.
– Kehysriihen linjausten mukaan jokaisella hyvinvointialueella säilyy yliopistosairaala tai keskussairaala, jossa voi synnyttää. Muutokset tuntuvat alueellisesti raskailta, mutta väestön laadukkaiden palveluiden turvaamiseksi ne ovat välttämättömiä. Hallitus on vastuussa siitä, että jokaisessa paikassa, jossa erikoissairaanhoitoa järjestetään, voidaan varmistaa riittävä ja osaava henkilöstö, Juuso totesi.
Ministeri vakuutti, että jokainen Suomessa asuva henkilö saa nyt ja jatkossa terveydentilansa edellyttämän palvelun yhdenvertaisin perustein julkisessa terveydenhuollossa riippumatta siitä, missä hän asuu tai oleskelee.
