Venäjän diktaattori Vladimir Putinin kerrotaan käyttäneen suuren osan puhelustaan tasavallan presidentti Alexander Stubbin ja Norjan pääministerin Jonas Gahr Støren kanssa luennointiin historiasta. Verkkouutiset kertoi asiasta tässä jutussa.
Asiastan uutisoineen Financial Timesin lähteiden mukaan Putin keskittyi keskiajan slaavilaiseen historiaan ja Ukrainan sodan väitettyihin ”perimmäisiin syihin”. Alle puolen tunnin mittaiseksi suunniteltu keskustelu venyi puoleentoista tuntiin. Ukrainan vaatimus välittömästä tulitauosta jäi FT:n mukaan lähes kokonaan käsittelemättä.
Luennot historian tulkinnoista ovat tulleet viime vuosina tutuksi muillekin Putinin keskustelukumppaneille. Esimerkiksi Kremlin sisäpiiriä hyvin tunteva venäläinen kirjailija-toimittaja Mihail Zygar kertoi maaliskuussa 2022 Ranskan presidentti Emmanuel Macronin hämmästyneen Putinin hänelle helmikuussa pitämää pitkää historialuentoa.
Vuonna 2024 saman sai kokea amerikkalainen mediapersoona Tucker Carlson. Kun Carlson kysyi Putinilta hyökkäyssodan perusteluista, ilmoitti hän tarvitsevansa historialliseen taustoitukseen vain puoli minuuttia tai minuutin. Seurasi kuitenkin luento, joka alkoi vuodesta 862 ja skandinaavisen ruhtinas Rurikin saapumisesta Novgorodiin.
Ukrainalainen Harvardin yliopiston historian professori Serhii Plokhy on pitänyt haastattelua esimerkkinä historian väärintulkintojen merkityksestä Ukrainan sodassa. Hän summasi The Harvard Crimsonin haastattelussa syyskuussa 2024 Carlsonin saaneen 35 minuutin luennon Venäjän ja Ukrainan keskiajan ja uuden ajan alun historiasta. Plokhyn mukaan Putin on myös täysin hukassa ajanjakson oikeasta historiasta. Asiantuntija totesikin, että Venäjän hyökkäyssodan taustalla on ”enemmän kehnoa historiaa” kuin missään muussa hänen tutkimassaan sodassa.
– Hänellä on täydellinen pakkomielle keisarillisen Venäjän historiaan, Plokhy sanoi Putinista.
Koronaeristyksessä puhuttiin Venäjän suuruudesta
Vladimir Putinin historiapakkomielteen on kerrottu syventyneen koronaeristyksen aikana. Mediatietojen mukaan Venäjän johtaja eristäytyi pandemian aikana datsoilleen ja vietti paljon aikaa kovan linjan haukkoina pidettyjen tiedustelu- ja turvallisuuspalvelutaustaisten lähipiiriläistensä kanssa.
Mihail Zygar kuvasi maaliskuussa 2022 New York Timesissa julkaistussa esseessään Putinin viettäneen koronakevään ja -kesän 2020 Valdain datsallaan läheisen ystävänsä, pankkiiri Juri Kovaltshukin seurassa. Verkkouutiset kertoi asiasta tässä jutussa. Kovaltshukin on kerrottu jakavan Putinin kiinnostuksen historiaan.
Zygarin mukaan miehet suunnittelivat eristyksissä Venäjän suuruuden palauttamista. Putin oli hänen tietojensa mukaan menettänyt kiinnostustaan talouden, sosiaalisten kysymysten ja koronapandemian kaltaisiin asioihin. Keskustelut Kovaltshukin kanssa pyörivät menneisyydessä.
Itsenäisen venäläismedia Verstkan huhtikuussa 2023 julkaisema selvitys tukee kuvausta koronaeristyksen vaikutuksista. Sisäpiirilähteiden mukaan Kovaltshuk sai Putinin uskomaan Euroopan olevan hajanainen ja alkuvuoden 2022 tarjoavan otollisen hetken nopealle operaatiolle Ukrainassa.
Samaan aikaan Putinille välitettiin tietoja, joiden mukaan ukrainalaiset toivottaisivat venäläismiehittäjät tervetulleiksi.
Vladimir Putin kokosi historiakäsitystään heinäkuun 12. päivänä 2021 julkaistuun pitkään esseeseen venäläisten ja ukrainalaisten historiallisesta yhtenäisyydestä. Runsaat seitsemän kuukautta ennen täysimittaista hyökkäystä julkaistun kirjoituksen ydinväite oli, että venäläiset ja ukrainalaiset ovat yhtä kansaa ja ”yksi kokonaisuus”.
Putin esitti nykyisen Ukrainan pitkälti neuvostoajan luomuksena, jonka alueet oli koottu historiallisen Venäjän kustannuksella. Kansojen erkaantumista hän selitti ulkovaltojen pyrkimyksillä hajottaa niiden yhteys. Puolalaisen OSW-tutkimuslaitoksen tuolloin julkaisema analyysi kuvasi esseen viestiä niin, että Ukrainan kehitys sidottiin Venäjä-yhteyteen ja siitä irtautuminen esitettiin tienä valtion tuhoon.
Historiallisesta kertomuksesta johdettiin tekstissä suora väite Ukrainan asemasta.
– Olen vakuuttunut siitä, että Ukrainan todellinen suvereniteetti on mahdollista vain kumppanuudessa Venäjän kanssa. Meidän henkiset, inhimilliset ja sivilisaatioon liittyvät yhteytemme ovat muotoutuneet vuosisatojen saatossa ja niillä on samat lähteet, Putin muun muassa kirjoitti.
Historiasta perustelu aluevaatimuksille
Serhii Plokhyn mukaan Vladimir Putinin väite venäläisistä ja ukrainalaisista yhtenä kansana merkitsee käytännössä ukrainalaisten olemassaolon kiistämistä. Historioitsija yhdistää ajattelun 1800-luvun Venäjän keisarikunnan historiakäsitykseen, jossa ukrainalaiset ja valkovenäläiset nähtiin suuren venäläisen kansan osina.
Maineikas historioitsija Timothy Snyder eritteli Putinin esittämiä väitteitä helmikuussa 2024 julkaisemassaan kirjoituksessa. Hänen mukaansa Putin nimeää menneisyyden valtakuntia Venäjäksi ja vaatii tällä perusteella niiden alueita johtamalleen nykyiselle Venäjän federaatiolle. Snyderin mukaan Putin on luonut historiallisen myytin, jolla perustellaan sotaa, kansanmurhaa ja fasismia.
Snyderin huomautti, että saman logiikan hyväksyminen mahdollistaisi loputtomat aluevaatimukset eri puolilla maailmaa. Kukin johtaja voisi valita menneisyydestä kertomuksen omien vaatimustensa tueksi.
Historioitsija painotti, ettei edes paikkansa pitävä historiallinen kuvaus antaisi oikeutta hyökätä naapurimaahan tai vaatia sen alueita itselleen.