Kokoomus on ollut vuosikymmeniä Helsingin suurin puolue, mutta päätöksenteossa viimeisellä kahdella valtuustokaudella on korostunut vaa’ankieliasemaan päässeiden vihreiden ääni.
Helsingin Sanomat selvitti äänestyspäätöksiä kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa. Viime valtuustokaudella tuolloin toiseksi suurin puolue vihreät voitti 92 prosenttia äänestyksistä, kokoomus 38 prosenttia. Myös valtuuston päätöksissä tulos oli samansuuntainen.
Huomioitava on myös se, että mikäli vihreät olisi äänestänyt tyhjää, yli puolet äänestystuloksista olisi viime kaudella vaihtunut. Myös SDP ja vasemmistoliitto ovat usein päässeet vaa’ankieliasemaan. Päätöksenteossa erottuukin HS:n mukaan toisaalta punavihreä blokki ja toisaalta hallituspuolueiden blokki.
Verkkouutiset tiedusteli kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajalta Matias Pajulalta näkemystä selvitykseen. Miten kokoomuksessa aiotaan estää se, ettei punaviherblokki jatka voittokulkuaan myös tällä valtuustokaudella?
– Toki kaupungin päätöksenteko on muutakin kuin määrällisiä päätöksiä, Pajula muistuttaa heti aluksi.
– Mutta ei voi kiistää sitä johtopäätöstä, etteikö x määrä päätöksiä olisi mennyt näin [kuten HS:n jutussa]. Se ei kuitenkaan kerro sitä, mikä iso linja on ollut, Pajula näkee.
– Esimerkiksi veroratkaisut ovat sellaisia, mihin kokoomuksessa olemme olleet tyytyväisiä ja ne ovat mittakaavaltaan isompi asia, joka vaikuttaa kaikkiin helsinkiläisiin, jatkaa Pajula viitaten siihen, että veroprosenttia laskettiin kaudella 2017-2021, eikä sitä sen jälkeen ole nostettu. Uudessa kaupunkistrategiassa myös kiinteistöveroprosentti pidetään samana, mikä on edelliskautta tiukempi linjaus.
Pajula korostaa yhteistyötä, jota Helsingissä on puolueiden ollut tapana kehua muutenkin. Pajulan mukaan asioita viedään kokoomuksen linjalle neuvottelemalla ja hyvähenkisellä yhteistyöllä laajasti kaikkien puolueiden kanssa.
– Uudessa kaupunkistrategiassa, joka sai valtuustossa 81/85 luottamuksen, näkyy hyvin kokoomuksen kädenjälki ja muutenkin painotuksia. Ja totta kai siinä näkyy ja pitääkin näkyä myös muiden puolueiden ääni, se on demokratiaa.
Pajula ei halua listata kokoomuksen voittoja ja häviöitä pääkaupungin politiikassa, vaan sanoo katsovansa eteenpäin.
– Kaupunkistrategia on tosi onnistunut. Erityisen tyytyväisiä olemme kokoomuksessa ydinkeskustan elinvoimapanostukseen ja siihen, että ei tehdä liikenneratkaisuja, jotka kohtuuttomasti heikentäisivät autoilua. Osana keskustan liikenneratkaisua on saatu mukaan se, että kehitetään huoltotunnelin käyttöä. Lisäksi olemme iloisia, että pormestarin johdolla on saatu hyvä ote naapurustoajatteluun kaupungissa, jossa lisätään asukkaiden omistajuutta omasta kotinaapurustosta.
Pajulan mukaan kevään vaaleissa nähtiin se, että helsinkiläisillä on tahtotilaa muutoksiin kaupunkisuunnittelussa.
Viime keväänä ennen vaaleja SDP löysi itsestään jo taka-alalle unohtuneen autopuolueen, kun kantakaupunkiin ja laajemmaksikin väläytetty polttomoottoriautojen kiellon edistäminen näyttävästi torpattiin. Vaaleissa SDP nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi ja sai kaupungin toiseksi tärkeimmän postin eli kaupunkiympäristön apulaispormestarin paikan, johon valittiin Johanna Laisaari.
Onko kuitenkin vaarana, että vaalien vierähdettyä autopuolueen roolikin unohtuu demareilta?
– Niin autopuolue on toki voimakkaasti sanottu mistä tahansa puolueesta, naurahtaa Pajula.
Hänen mukaansa kyse on tasapainosta, jolle ”toivottavasti löytyy yhteisymmärrystä”.
– Emme ole sokeita sille, että kaupungin kasvaessa voimakkaasti pyritään ihmisiä ohjaamaan joukkoliikenteen pariin. Kulkutapaosuuksista tälläkin hetkellä ylivoimaisesti suurin on kävely. Se on tämän tasapainon ymmärtämistä, että myös autoilu kuuluu kulkumuotoihin, ja omasta mielestäni Helsingissä aika hyvin pystyykin liikkumaan autolla, Pajula sanoo.
Helsinki on tehnyt isoja ja kalliita raideliikennesatsauksia viime vuosina, jotka ovat herättäneet toisinaan ihmettelyäkin.
Nyt laitetaan jäitä siltä osin hattuun, että Pajulan sanoin katsotaan kokonaiskuvaa. Tällä strategiakaudella edistetään Viikki-Malmi-raitiotien suunnittelua, joka on elinehto Malmin kentän asuinrakentamiselle, mutta esimerkiksi Vihdintien pikaratikalla on tuumaustauko.
– Nyt kun on massiivisesti uusia raitioteitä valmistumassa, niin katsomme miten tilanne kehittyy, jotta ei rakenneta lisää ilman kokonaiskuvaa.
Uusi kaupunkiympäristön apulaispormestari Johanna Laisaari (sd.) sanoi aiemmin Helsingin Uutisten haastattelussa, että Helsinki tarvitsee lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ja niin kutsuttua uutta välimallia kuopatun Hitaksen tilalle. Toisaalta Helsingin kaupungin asuntojen (Heka) ongelmat juuri ryöpsähtivät silmille esimerkiksi Kalasatamassa, jossa uuden yksiön vuokra on 1000 euroa, eikä näiden asuntojen kohderyhmällä eli pienituloisilla ole niihin enää varaa muuttaa.
– Tehokkain keino huolehtia kohtuuhintaisesta asumisesta on se, että rakennetaan asuntoja tarpeeksi, Pajula kommentoi.
– Tuettu asuminen, on se sitten kaupungin tai valtion tukemaa, on aina tulonsiirto. Helsingin kaupungin asunnoista nähdään, että siellä on myös ihmisiä, joilla ei ole sille veronmaksajien tukemalle asumiselle todellista tarvetta. Ajattelen itse niin, että huolehditaan siitä, että rakennetaan riittävästi ja monipuolisesti, myös pientaloja, Pajula jatkaa.
Pientalorakentaminen vastaa Pajulan mukaan myös lapsiperheiden tarpeisiin, joista halutaan Helsingissä pitää kiinni. Toinen tällainen on luokkamuotoisen painotetun opetuksen säilyttäminen kouluissa.
