Venäjän sotaa Ukrainassa on paennut noin kuusi miljoonaa ihmistä, joista 4,6 miljoonaa on Euroopassa (pois lukien Venäjä ja Valko-Venäjä). Kyseessä on merkittävin Euroopan kokema pakolaisvirta sitten toisen maailmansodan. Lisäksi Ukrainan Razumkov-keskuksen mukaan vielä viisi prosenttia ukrainalaisista eli enintään 1,5 miljoonaa ihmistä aikoo lähteä Ukrainasta muualle Eurooppaan toisen sotatalven tieltä.
Edellinen pakolaisryntäys Eurooppaan koettiin vuosina 2015–2016, kun noin 1,3 miljoonaa ihmistä Syyriasta, Irakista, Afrikasta, Kosovosta, Serbiasta ja Albaniasta tuli hakemaan turvapaikkaa. Silloin maahanmuuttokriisistä tuli suuri poliittinen haaste Euroopalle, millä on usein selitetty radikaalina pidetyn oikeiston nousua Euroopan politiikassa viime vuosina sekä Britannian eroa EU:sta.
Merkittävästi suurempi pakolaismäärä Ukrainasta ei Moskovan odotusten vastaisesti johtanut mihinkään vastaavaan. Päinvastoin sotapakolaisten tulo synnytti yleiseurooppalaisen solidaarisuuden aallon. Kolmen London School of Economics and Political Sciencen sosiologin tekemä tutkimus selittää reaktion eroa alueiden läheisyydellä maantieteellisesti, uskonnollisesti ja jopa rodullisesti. Ukrainalaispakolaisten demografisella rakenteella on myös merkitystä: sieltä pakeni pääasiassa naisia lapsineen ja vanhuksia, kun taas Aasiasta ja Afrikasta pääosin nuoria miehiä.
Ukrainan talousstrategian tutkimuskeskuksen mukaan noin puolet Eurooppaan tulleista pakolaisista on lapsia ja 63 prosentilla aikuisista on vähintään korkeakouluopintoja. Lähes 30 prosentilla on jo kokemusta ulkomailla asumisesta ja ainakin jonkinlainen isäntämaan kielitaito ja toisella 30 prosentilla on kyky löytää itsenäisesti työtä isäntämaasta omalta erikoisalaltaan. Vain 25 prosenttia on perinteisiä pakolaisia, pääasiassa matalan koulutustason matalapalkka-aloilta tulevia keski-ikäisiä naisia lapsineen. Heillä ei ole kielitaitoa eikä kokemusta ulkomailla asumisesta. Sosiologien tekemän haastattelututkimuksen mukaan eurooppalaisten asennetta ukrainalaispakolaisia kohtaan määritti paljolti heidän asenteensa Venäjän hyökkäystä kohtaan. Eurooppalaiset tuntevat olevansa paljon enemmän mukana tässä sodassa kuin muiden alueiden konflikteissa. Mitä paremmin vastaajat tunsivat Ukrainassa käynnissä olevaa sotaa, sitä enemmän he ilmaisivat tukea Ukrainan pakolaisille.
Tutkijoiden mukaan vasemmistolaiset suhtautuvat Lähi-idän ja Afrikan pakolaisiin suopeammin kuin ukrainalaisiin, kun oikeistolaiset ilmaisevat tukea ukrainalaisille, mutta pelkäävät esimerkiksi somaleja ja afgaaneja. Kuitenkin ne vastaajat, jotka ilmaisivat tukeaan Venäjälle, vastustivat yleisesti kaikkia pakolaisia. Samaan aikaan ukrainalaispakolaisten tulo on keskimäärin pehmentänyt eurooppalaisten asenteita kulttuurisesti etäisistä maista saapuvia pakolaisia kohtaan.
Solidaarisuus ukrainalaispakolaisia kohtaan on EU:n Robert Schuman -keskuksen tutkimuksen mukaan säilynyt korkeana, kun taas suvaitsevaisuus Syyrian pakolaisia kohtaan laski huomattavasti keväästä kesään 2022. Ukrainalaispakolaiset ovat aiheuttaneet eniten jännitteitä Puolassa, Tšekissä ja Slovakiassa, joihin heitä saapui eniten ja joissa heidän aiheuttamansa rasitus maiden taloudelle on ollut suurinta.
