Julkisuudessa on tänään päivitelty sitä, miten työllisyystilanne ei näytä kohenevan, vaikka talous on lähtenyt nousuun. Ekonomistien mukaan työllisyyden nousu vaatii viime vuosia kovempaa ja pitkäkestoisempaa kasvua.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisten määrä väheni toukokuussa 32 000:lla ja työttömien määrä nousi 68 000:lla.
– Talous kääntyy – työllisyys seuraa perästä, lopulta, ekonomisti ja Suomalainen työ ry:n ja Avainlippu oy:n toimitusjohtaja Juhana Brotherus sanoo X-palvelussa.
Brotherus muistuttaa, että työnhaku ja halu löytää työtä ovat tuoneet toivotusti väkeä pois työvoiman ulkopuolelta. Nämä työnhakijat näkyvät nyt työttömyysluvuissa. Ekonomistin mukaan on kuitenkin riski, että suhdannetyöttömyys muuttuu rakenteelliseksi. Kasvulla on siksi hänen mukaansa nyt kiire.
Vaikka viimeisen parin vuoden talouskasvuluvut ovatkin tarkentuneet ylöspäin, ei hieman alle prosenttiin jäänyt kasvu vielä Brotheruksen mukaan riitä.
– Mutta vuodenvaihteesta lähtien virinnyt nousu kyllä. Mikäli kasvu jatkuu kohtuullisena, kääntyy työllisyys syksyllä kasvuun vanhojen merkkien mukaan, hän arvioi.
OP Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen on samoilla linjoilla Juhana Brotheruksen kanssa. Heiskanen listaa X:ssä neljä pointtia vastauksena siihen, miksi työmarkkinat eivät ole alkaneet elpyä.
– Tarvittaisiin yli prosentin kasvua ainakin vuosi, myös kotimarkkinoiden pitäisi kasvaa vastaavasti, yrityksillä on patoutunutta tarvetta kohentaa tuottavuuttaan ja julkisen sektorin työllisyys laskee, hän toteaa.
Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen toteaa, että jos työttömyysluvuista kaipaa jotakin myönteisen oloista, lienee se kehityksen tasaantuminen.
– Työttömien määrän trendi on ollut useamman kuukauden ajan jokseenkin vaakasuora eli ei ole enää isommin noussut, Sorjonen sanoo X:ssä.
Hän on jakanut alta löytyvän kuvaajan työttömien määrän kehityksestä.
Työttömyyden nousu 68000:lla vuoden takaa johtuu Pasi Sorjosen mukaan isolta osalta liian matalasta vertailukohdasta. Hänen mukaansa 15000 työtöntä menee tämän piikkiin.
Varman toimitusjohtaja Risto Murto taas näkee lukujen takana Suomen hyvän vientikehityksen yhdistettynä kuitenkin surkeaan kotimarkkinaan.