Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tuore raportti pohtii, miksi Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa on onnistuttu luomaan ja ylläpitämään vientivetoista työmarkkinajärjestelmää sen haasteista huolimatta, kun taas Suomessa uuden työmarkkinamallin kehittäminen on osoittautunut hankalaksi.
Suomessa erityisesti julkisen sektorin ammattiliitot ovat vastustaneet vientimallia.
Mallit muissa Pohjoismaissa eroavat toisistaan, mutta vientivetoisen koordinaation syntymiseen on kaikissa vaikuttanut aiemman työmarkkinamallin kehnous. Ammattiliittojen välinen kilpailu johti korkeisiin korkeisiin nimellisiin palkankorotuksiin, jossa reaalipalkat eivät kuitenkaan inflaation takia nousseet.
Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhasen mukaan muutokseen tarvittiin työmarkkinaosapuolten yhteinen tahto muuttaa järjestelmää, valtion väliintuloa, sekä sovittelujärjestelmä, joka viime kädessä pakottaa pysymään mallissa mukana. Näitä samoja elementtejä tarvittaisiin Suomessakin.
Samalla koordinoidun työmarkkinamallin luominen on vaikeaa, sillä se vähentää yksittäisten liittojen kykyä toimia omien lyhytnäköisten etujensa mukaan.
Työmarkkinasuhteiden tutkija, vanhempi yliopistonlehtori Markku Sippola totesi Etlan tilaisuudessa olevansa koordinaation tarpeesta täysin samaa mieltä.
– Taloustieteelliset mallinnukset on pakko uskoa, hän sanoi viitaten palkka/inflaatio-kierteeseen.
Sippolan mukaan Suomen työmarkkinatilanne on tällä hetkellä turbulentti ja on ”melkoinen soppa” lähteä miettimään suurta palkkamalliuudistusta, mutta yrittää pitäisi – ja Suomessa ollaan tässä jo hieman myöhässä.
– Mutta miten siihen jaettuun näkemykseen ja yhteiseen tilannekuvaan päästään, hän pohdiskeli työmarkkinaosapuolista.
Ratkaistavana uudessa mallissa olisi Sippolan mukaan palkkaerojen sementoitumisen ongelma. Ruotsissa tätä on yritetty estää etenkin numerottomilla sopimuksilla, jossa palkankorotukset neuvotellaan kokonaan paikallisesti.
Sippola myös kysyi, pitääkö palkkamallin olla juuri vientivetoinen, vai
voisiko joskus esimerkiksi naisvaltainen ala toimia sopimuskierroksen päänavaajana.
Antti Kauhanen totesi, että Suomeen täytyisi löytää tänne sopivat ratkaisut, eikä mallia voi suoraan kopioida muista maista. Miten vastataan tulevaisuuden rakenteellisiin haasteisiin? Jos esimerkiksi joillekin alueille ei löydetä sote-sektorin työvoimaa, miten luodaan järjestelmä, jonka puitteissa näille alueille voisi sallia yleistä linjaa kovempia palkankorotuksia.
LUE MYÖS:
”Valtion tuuppausta” – näitä asioita vientivetoinen palkkamalli Etlan mukaan vaatisi
