Miksi SDP:stä karataan nyt sankoin joukoin vasemmistoliittoon? Ilmiö on todellinen ja sen vahvisti tutkimusjohtaja Tuomo Turja tuoreimman Ylen kannatusmittauksen yhteydessä. Turjan mukaan SDP menettää kannattajia ”selkeästi eniten” vasemmistoliitolle. SDP jatkoi mittauksen kärjessä 22,6 prosentin kannatuksella, mutta oli menettänyt puolueista eniten kannatustaan, kun taas vastaavasti vasemmistoliitto oli suurin nousija.
Verkkouutiset jututti vasemmistoliiton poliitikkoja aiheesta. Oli puolueen politiikasta mitä mieltä tahansa, turuilla ja toreilla tunnutaan nyt arvostavan selkeimmin erottuvaa linjaa nykyhallituksen politiikkaan.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen kertoo viime viikonloppuna Riihimäen torilla pyöriessään saamastaan kansalaispalautteesta:
– Toritilaisuudessa minulle sanottiin, että SDP:n linja ei ole johdonmukainen ja että linja on muuttunut nyt, kun puheenjohtaja on vaihtunut. SDP:n politiikka ei olekaan enää samansuuntaista, kun taas vasemmistoliitossa linja on pitänyt, Pekonen sanoo.
SDP:n nykyinen puheenjohtaja on Antti Lindtman ja linjanmuutoksella viitataan käytännössä edellisen puheenjohtajan Sanna Marinin kauteen tai Antti Rinteen johtamaan SDP:hen.
– Ihmisten puheissa nousivat esiin ihmisoikeudet ja talouspolitiikka. Keskusteluissa viitattiin verotusta ja tulonjakopolitiikkaa koskeviin kysymyksiin. Ihmiset tuntuvat olevan pettyneitä nykymenoon ja hallituksen politiikkaan ja kokevat, että vasemmistoliitto voisi olla aito muutosvastavoima tälle, Pekonen jatkaa.
Vasemmistoliitto on ainoana puolueena jättäytynyt velkajarrusovun ulkopuolelle. Kesäkokouksessaan Jyväskylässä puolue kertoi ajavansa peräti yhdeksän miljardin euron edestä veronkiristyksiä. Linjaa on muissa puolueissa arvosteltu populistiseksi ja epärealistiseksi – myös SDP:n suunnalta. Vasemmistoliiton poliitikot taas korostavat mielellään itse olevansa rehellisiä lyödessään veronkorotuslinjansa selkeästi pöytään.
SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen tyrmäsi talouspolitiikan linjanne todellisuudesta vieraantuneeksi ja jäi kaipaamaan enää hengitysveroa. Miltä se tuntui?
– SDP:n omissa vaihtoehdoissa on ollut useita samankaltaisia esityksiä (veropolitiikassa) kuin meillä, ja esimerkiksi tämä heidän puolustusveronsa – kyse on käytännössä paljolti pääomatulojen kiristämisestä. Olisin ehkä toivonut, että Räsänen olisi tutustunut esityksiimme, ennen kuin alkaa niitä totaalisesti tyrmäämään, Pekonen vastaa.
Vasemmistoliiton toisen varapuheenjohtajan, alue- ja kuntavaltuutettu Otto Bruunin ajatukset ovat paljolti samansuuntaiset kuin Pekosen, mitä tulee kentältä kantautuvaan kansalaispalautteeseen:
– Se viesti, mikä tulee, on että vasemmistoliiton vaihtoehto on hyvin selkeä ja että se houkuttaa, kiteyttää Bruun.
Mihin ihmiset ovat SDP:n linjassa pettyneet?
– Talouspolitiikan linja ja kysymys tästä velkajarrusta, se on selkeästi yksi aihe. Tällä hetkellä saamme (vasemmistoliitossa) myös aika paljon hyvää palautetta, että seisomme vankasti perustuslain ja oikeusvaltion puolella emmekä ole lähteneet tekemään kompromisseja ihmisoikeuksien kanssa. Tässä yhteydessä on puhuttu esimerkiksi rajalain käsittelystä eduskunnassa ja Ottawan sopimuksesta, jatkaa Bruun.
SDP:n uusista maahanmuuttolinjauksista ei ole Bruunin kokemusten mukaan sen sijaan tullut kansalaispalautetta turuilla ja toreilla.
– Poliittisessa keskustelussa monet aiheet kilpailevat keskenään samanaikaisesti. Näistä on ehkä ollut julkisuudessa puhetta kuitenkin kohtalaisen vähän, arvioi Bruun.
Kiristyneet maahanmuuttolinjaukset on tyrmätty epäjohdonmukaisiksi esimerkiksi kokoomuksen suunnalta.
Verkkouutiset oli pyytänyt tähän juttuun haastateltavaksi myös puolueen puheenjohtajaa Minja Koskelaa, mutta haastattelu ei aikataulusyistä onnistunut.