Verkkouutiset

Kuulevatko poliitikot heikkoja signaaleja, kirjoittaja kysyy. / LEHTIKUVA / SARI GUSTAFSSON

Miksi riskit pääsevät usein yllättämään päättäjät?

Blogi | Politiikka

Ennakoimattoman uhkakuvan toteutuminen voi merkitä yrityksen konkurssia tai julkissektorilla jatkuvaa velkaantumista.
Olavi Ala-Nissilä
Olavi Ala-Nissilä
kirjoittaja on kauppatieteiden maisteri ja ent. Euroopan Tilintarkastustuomioistuimen jäsen, ent. kansanedustaja.

Maailmanlaajuiset riskit ovat nyt yhä useammin läsnä arjessamme. Moni yllättyy kun riskit toteutuvat kriiseinä. Tilanne on jo vaikea kun ongelma on housuissa. Ennakoimattoman riskin toteutumista on vaikea mutta ei mahdoton ennakoida.

Nyt kysytään muun muassa sitä, miksi tartuntatauti koronavirus tuli yllätyksenä eri puolilla maailmaa? Miksi Saksa rakensi niin pitkälle ja tyhmästi energian saannin Venäjän maakaasun ja fossiilisen energian varaan?

Miten Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli sittenkin yllätys? Miksi Fortum lähti ottamaan isoja riskejä Saksan ja Venäjän energiamarkkinoille? Miksi kyberuhat ovat nyt todellisuutta? Miksi totaalinen kuivuus pääsee yllättämään puoli Eurooppaa?

Melkein kaikesta on olemassa kuitenkin ennakointia, jos osaa heikkoja signaaleja lukea. Näin voi päätellä eduskunnan tulevaisuusvaliokunta tekemästä mainiosta selvityksestä ”Tulevaisuuden lähteillä – analyysi ennakointiraporteista ja tulevaisuuden ilmiöistä” (6/2020). Tulevaisuusvaliokunnan perustaminen on ollut eduskunnassa viisas teko ja Suomi ollut edelläkävijä tässä.

Tulevaisuusvaliokunnan raportti korosti ennakkotietoa ja suositteli, että ennakointitiedon seulomista, välittämistä ja tiivistämistä varten nimetään ja resursoidaan taho, jonka tehtävänä on laatia esimerkiksi vuosittain koosteita saatavilla olevasta tulevaisuustiedosta ja ylläpitää sitä kaikkien suomalaisten tahojen saatavilla.

Valiokunta suositteli toisena ennakointikyvykkyyden vahvistamista niin hallinnossa kuin muissakin organisaatioissa. Kolmanneksi valiokunta suositti tutkimus- ja kehitysprosessia uudenlaisten poliittisen päätöksenteon toimintatapojen kehittämiseksi. Tavoitteena olisi mahdollistaa heikkojen signaalien ja villien korttien parempi yhdistäminen poliittiseen päätöksentekoon.

Nyt pitää tehdä oikeat kysymykset. Osataanko seurata megatrendejä? Kuullaanko heikkoja signaaleja? Onko päättäjillä käytettävissään resursseja, tietoa ja kykyä ennakoida? Onko yritysjohtajilla ja yhteiskunnallisilla päättäjillä tulevaisuuden lukutaitoa?

Kaikkia tulevaisuuden kehityskulkuja ei pystytä tarkkaan ennakoimaan. Riskit kuuluvat elämään, yritystoimintaan ja yhteiskuntaan. Kysymys on siitä, miten niitä tunnistetaan, hallitaan ja miten varaudutaan ja mitä toteutuneista kriiseistä opitaan. Riskin toteuduttua kysytään, onko meillä resilienssiä ja sietokykyä.

Riskienhallinta on johdon vastuulla. Esimerkiksi Fortumin pääjohtaja tai poliittinen johtaja ei voi ylintä vastuutaan riskienhallinnasta delegoida muille.

Tulevaisuuden ennakointi, riskien hallinta ja resilienssin luominen vaativat kaikki resursseja ja organisointia. Ennakoimattoman riskin toteutuminen voi merkitä yrityksen konkurssia tai julkissektorilla jatkuvaa velkaantumista. Siksi tulevaisuutta pitää yrittää lukea, riskejä hallita ja niihin varautua.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta ,

Suosittelemme

MAINOS