Junamatkustaja voi törmätä tuttuun ristiriitaan: kesällä vaunussa on tukalan kuumaa, mutta talvella taas vetoisaa ja kylmää, vaikka junassa on sekä lämmitys että ilmanvaihto.
Syynä ei välttämättä ole yksittäinen tekninen vika, vaan koko järjestelmän toimintaperiaate. Vanhemmassa junakalustossa ilmanvaihto ei aina pysty jäähdyttämään sisään otettavaa ilmaa, ja talvella tiheästi avautuvat ovet päästävät lämpöä nopeasti ulos.
Osuva esimerkki löytyy TV 2 Kosmopol -kanavan mukaan Kööpenhaminan S-junista, joissa nykyinen kalusto otettiin käyttöön vuosina 1996–2006. Tanskan valtionrautateiden DSB mukaan junat suunniteltiin aikana, jolloin nykyisenkaltaisiin kesähelteisiin ei varauduttu samalla tavalla.
Junissa on sähköinen lämmitys ja ilmanvaihtojärjestelmä, mutta ei varsinaista ilmastointia. Siksi niiden kyky tasata suuria ulkolämpötilojen vaihteluita on rajallinen.
Helteellä sisään vyöryy lämmintä ilmaa
Kesällä järjestelmä vaihtaa junan sisäilmaa ulkoa otettavaan raikkaaseen ilmaan. Ongelmana on, ettei ilmanvaihto varsinaisesti jäähdytä sitä.
Jos ulkona on esimerkiksi 25 astetta, myös matkustamoon johdettava ilma on suunnilleen saman lämpöistä. Auringon paistaessa ikkunoiden läpi ja junan ollessa täynnä matkustajia sisälämpötila voi tuntua vielä huomattavasti korkeammalta.
DSB myöntää tanskalaismedialle, että nykyisen kaluston lämpötila voi vaihdella voimakkaasti.
Talvella ongelma kääntyy päinvastaiseksi. Nollan asteen ulkolämpötilassa S-junien sähkölämmitys asetetaan lähteen mukaan noin 17 asteeseen.
Pelkkä lämmitysteho ei kuitenkaan ratkaise asiaa, koska S-junat pysähtyvät tiheästi. Ovien avautuessa lämmintä ilmaa karkaa jatkuvasti ja kylmää ulkoilmaa virtaa sisään. Vetoa voi syntyä lisää, jos vaunujen väliset ovet jäävät avoimiksi.
Uusista junista löytyy ilmastointi
Tilanne muuttuu tulevan junasukupolven myötä.
DSB allekirjoitti helmikuussa Siemens Mobilityn ja Stadler Railin kanssa sopimuksen vähintään 226 uuden sähköisen ja täysin automaattisen S-junan toimittamisesta. Sopimuksen arvo ylläpitoineen on noin 23 miljardia Tanskan kruunua eli noin 3,1 miljardia euroa.
Stadler vastaa muun muassa uusien junien matkustamoista, ovista ja ilmastointijärjestelmästä. Toisin kuin nykyisessä kalustossa, uuden järjestelmän on tarkoitus pystyä sekä jäähdyttämään että lämmittämään matkustamoa.
Ensimmäiset uudet S-junat on tarkoitus ottaa käyttöön Kööpenhaminan Ringbanen F-linjalla vuonna 2032. Koko S-junaverkon muuttamisen automaattiseksi on määrä valmistua noin vuoteen 2040 mennessä.
Siihen asti DSB neuvo kuumalla säällä matkustaville on yksinkertainen: mukaan kannattaa ottaa kylmää vettä. Talvella puolestaan vaunujen väliset ovet kannattaa pitää suljettuina, jotta kylmä veto vähenee.
Suomessa tilanne on osin erilainen. HSL-alueen lähijunaliikenne ajetaan nykyisin kokonaan Sm5- eli Flirt-junilla, joissa on ilmastointi. HSL mukaan kalustossa on lämmön talteenottojärjestelmä, jolla vähennetään ilmastoinnin energiankulutusta.
Lähijunaliikenteessä käytetään myös muuta kalustoa. VR on tuomassa lähiliikenteeseen uusia Sm7-junia, joiden on määrä aloittaa liikenne loppuvuodesta 2026 muun muassa R-, M-, D-, Z- ja T-linjoilla.
Suomalaisessa lähijunassa kuumuus ei siis yleensä johdu samasta perusongelmasta kuin Kööpenhaminan vanhoissa S-junissa, joista varsinainen jäähdyttävä ilmastointi puuttuu.
Myös ilmastoidussa junassa matkustamon lämpötilaan voivat kuitenkin vaikuttaa esimerkiksi ulkolämpötila, auringonpaiste, matkustajamäärä ja ovien toistuva avautuminen.