Suomessa tehtiin viime vuonna lähes 9 100 raskaudenkeskeytystä. Eniten keskeytyksiä tehtiin 20–24-vuotiaille ja seuraavaksi eniten 25–29-vuotiaille.
– Raskaudenkeskeytysten määrä on kasvanut vuodesta 2022 lähtien, jolloin määrä kääntyi loivaan nousuun. Laskeva trendi, johon totuttiin 2000- ja 2010-luvuilla, on loppunut, kertoo THL:n johtava asiantuntija Anna Heino.
Heinon mukaan on huomionarvoista, että keskeytysten määrä on kasvanut jo monen peräkkäisen vuoden ajan neljän prosentin vauhdilla.
Mistä tämä sitten johtuu, ja miten tilannetta voisi parantaa?
– Kasvun syistä ei ole tarkkaa tietoa, mutta yleisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyden asiat ovat monen asian summa. Niihin liittyvät ehkäisyn saatavuus ja hinta, palvelujärjestelmän toimivuus sekä yksilöiden oma terveyskäyttäytyminen ja hyvinvointi, Heino arvioi.
Uusintakeskeytyksiä varsin paljon
Useampi kuin joka kolmas (36 %) raskaudenkeskeytyksistä tehtiin viime vuonna naiselle, jolle oli tehty vähintään yksi keskeytys jo aiemmin. Heinon mukaan toistuvien keskeytysten syistä ei ole tietoa. Keskeytysten välillä voi olla pitkäkin aika.
– Hyvinvointialueiden tulisi pyrkiä siihen, että raskaudenehkäisypalvelut olisivat kaikille saavutettavia. Tämän avulla voitaisiin vähentää uusintakeskeytyksiä. Raskaudenkeskeytyksen yhteydessä tulisi aina varmistaa raskaudenehkäisy toimenpiteen jälkeen, Heino toteaa.
– Aktiivisesti tarjottu pitkäkestoinen ehkäisy, kuten kierukka, on tehokas keino vähentää uusintakeskeytyksiä. Vaikuttamisen paikka tässä kyllä on: vähintään heille, jotka tulevat keskeytykseen, pitäisi taata sopiva ja tehokas ehkäisymenetelmä, hän jatkaa.
Silläkin voi Heinon mukaan olla merkitystä, miten kauan esimerkiksi kierukan laittamista joutuu jonottamaan, ja heikossa taloudellisessa asemassa olevalle muutaman kympinkin hintaiset e-pillerit voivat olla kalliita.
Taustalla erilaisia syitä
Viime vuonna 93,3 prosenttia raskaudenkeskeytyksistä tehtiin ennen raskausviikkoa 12 ja raskaana olevan omasta pyynnöstä. Jo tätä aiemmin, ennen 9. raskausviikkoa, tehtiin keskeytyksistä 83 prosenttia. Jos raskauden kesto on 12+0 raskausviikkoa tai vähemmän, raskaana olevan ei tarvitse lain mukaan esittää keskeytykselle perustetta.
Raskaudenkeskeytyslaki uudistui vuonna 2023, ja tuolloin tavoitteena oli aikaistaa keskeytyksiä. Heinon mukaan tämä näyttääkin tilastojen valossa toteutuneen.
Raskausviikosta 12 eteenpäin lupaa raskaudenkeskeytykseen haetaan Lupa- ja valvontavirastosta. Tavallisimmin tähän tilanteeseen päädytään rakenneultraäänitutkimuksessa todettujen sikiövaurioiden vuoksi, ja tästä syystä keskeytys voidaan tehdä raskausviikkoon 24+0 asti. Jos raskaana olevalla on akuutti hengenvaara, keskeytys voidaan tehdä myöhemminkin.
Aborttiin johtavat syyt voivat siis olla keskenään hyvin erilaisia.
– Jollekin kyseessä on toivotun lapsen kuolema ja jollekin käytännön elämään liittyvä valinta.
Keskeytykseen voidaan päätyä myös sosiaalisista syistä, eli kun lapsen synnyttäminen tai hoitaminen olisi vanhemmalle kohtuuton tai merkittävä rasite elämäntilanne huomioiden. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi huolta toimeentulosta, keskeneräisiä opintoja, erotilannetta tai yksinhuoltajuutta. Sosiaalisista syistä tehtiin viime vuonna 2,6 prosenttia keskeytyksistä.
Laissa mainittuja perusteita raskaudenkeskeytykselle ovat myös alle 17 vuoden ikä, vähintään 40 vuoden ikä tai vähintään neljä aiempaa synnytystä. Nämä olivat perusteena viime vuonna 0,0–0,1 prosentissa keskeytyksistä.
Odottajan vakava sairaus tai rikoksesta alkunsa saanut raskaus ovat nekin lain tuntemia perusteita myöhemmin kuin raskausviikolla 12+0 tehtävälle raskaudenkeskeytykselle.
Ahvenanmaalla eniten keskeytyksiä
Suomen alueista Ahvenanmaalla tehdään eniten raskaudenkeskeytyksiä (12/1000) ja vähiten Keski-Pohjanmaalla (5/1000). Varmaa syytä eroihin ei tiedetä, eikä tutkimustietoa asiasta ole.
Heino arvelee kuitenkin, että Ahvenanmaan lukuihin vaikuttavat Ruotsin läheisyys ja kulttuurinen yhteys naapurimaahan. Ruotsissa raskaudenkeskeytyksiä tehdään huomattavasti enemmän kuin Suomessa.
– Manner-Suomen alueissa on puolestaan isoja eroja siinä, kuinka paljon 20-vuotiaita asuu alueella. Tämä vaikuttaa keskeytyslukuihin, samoin se, miten ehkäisypalvelut on järjestetty.
Vaikka raskaudenkeskeytysten määrä on kasvanut, ollaan kaukana vuoden 1975 lukemista, jolloin Suomessa tehtiin jopa 22 000 raskaudenkeskeytystä.
Lääkäriseura Duodecimin Terveyskirjaston artikkeli muistuttaa, että ei-toivotusti raskaana olemisen kriisiin on olemassa kolme ratkaisuvaihtoehtoa: lapsen vastaanottaminen, adoptioon antaminen tai raskaudenkeskeytys. Naisen psyykkisen hyvinvoinnin kannalta on olennaista, että ratkaisu on oma, rauhassa harkittu päätös, joka ei perustu muiden ihmisten painostukseen.