Yhdysvaltojen lauantainen operaatio, jossa Venezuelan presidentti Nicolás Maduro pidätettiin ja kuljetettiin Yhdysvaltoihin, saattaa rohkaista Venäjän ja Kiinan aggressioita.
Molemmat maat ovat Venezuelan liittolaisia ja tuominneet Yhdysvaltojen iskun. Ne eivät kuitenkaan ole uhanneet aikovansa puolustaa liittolaistaan.
Sekä Kiina että Venäjä saattavat ajatella, että heillä on oikeus toimi aggressiivisesti ”omalla takapihallaan”, jos Yhdysvalloillakin on, arvioi yhdysvaltalaisen ajatushautomo Brookings Institutionin Venäjä-asiantuntija Fiona Hill New York Times -lehdelle.
Maanantaina järjestetyssä YK:n turvallisuusneuvoston hätäkokouksessa Kiina esitti vaatimuksen Maduron vapauttamiseksi. Se myös vaati Yhdysvaltoja lopettamaan kaikki sotilaalliset lisätoimensa.
Päivää aiemmin Kiinan ulkoministeri Wang Yi kommentoi, ettei yhdenkään valtion tulisi toimia ”maailmanpoliisina”. Hän ei kuitenkaan maininnut suoraan Yhdysvaltoja.
Kiina on tiivistänyt suhteitaan Venezuelaan. Viimeisen 25 vuoden aikana se on lainannut maalle yli 100 miljardia dollaria, pyrkimyksenään päästä hyötymään Venezuelan öljyvarannoista.
Viimeisen vuoden aika Kiina on kuitenkin ryhtynyt uudelleenarvioimaan sitä, mitä se voi voittaa tai menettää haastamalla Yhdysvaltoja. Kiinan johto on ymmärtänyt, että Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin myötäilyllä voi olla merkittäviä etuja.
Kiina haluaa erityisesti lieventää Yhdysvaltojen vientirajoituksia ja saavuttaa suuremman liikkumavapauden Etelä-Kiinan merellä ja sen ulkopuolella.
Maduron kaatuminen voi tuoda Kiinalle myös etuja, sanoo Brookings Institutionin tutkija Ryan Hass, joka toimi Barack Obaman hallinnossa Valkoisen talon kansallisen turvallisuusneuvoston Kiina-asioiden johtajana.
On Kiinalle edullista, mikäli Yhdysvaltojen sotilaallista kapasiteettia on sidottu Latinalaiseen Amerikkaan Aasian sijaan, hän selventää.
Lisäksi Trumpin lupaukset Venezuelan öljytuotannon lisäämisestä hyödyttävät Kiinaa, sillä se on maailman suurin fossiilisten polttoaineiden tuojamaa.
Yhdysvaltojen toiminta voi myös legitimoida sen, miten kansainvälistä lakia voidaan jatkossa rikkoa. Kiinan kohdalla tämä tarkoittaa erityisesti Taiwanin kysymystä, tutkija sanoo.
Trumpin alaisuudessa Yhdysvallat on antanut itsestään kuvan, joka ei juuri eroa Kiinasta ja Venäjästä niiden halukkuudessa rikkoa sääntöjä omien etujensa ajamiseksi, Hass huomauttaa.
– Näin se (Yhdysvaltojen toiminta) vähentää Kiinaan kohdistuvaa painetta tältä osin, Hass varoittaa.
