Ukrainan sotamenestystä on amerikkalaisasiantuntija Casey Michelin mukaan arvioitu lännessä viime aikoina kovin pessimistiseen sävyyn ja samalla ummistettu silmät siltä, kuinka surkeaan tilaan Vladimir Putinin johtama Venäjä on sodan myötä vajonnut.
– Talousrintamalla Venäjällä on koettu sekä korkotason nousu että inflaatio, joiden aiheuttamasta myrkyllisestä stagflaatiosta on epätodennäköistä päästä eroon. Uutta liikekannallepanoa Putin pelkää niin paljon, että hänen on täytynyt turvautua pohjoiskorealaisiin sotilaisiin. Taktisella rintamalla Putin ei ole yhtään sen lähempänä Ukrainan romahdusta kuin vuoden 2022 alussa, johtajana yhdysvaltalaisessa Human Rights Foundation -säätiössä toimiva sanoo Foreign Policy -lehdessä.
Tutkija Michael Kimmage on luonnehtinut Putinin tilannetta painajaismaiseksi, sillä tarjolla on enää vain katastrofaalisia vaihtoehtoja sekä Putinin itsensä että Venäjän strategisten etujen kannalta.
– Putinin monomaaninen Ukrainaan takertuminen on saanut hänet uhraamaan muita geostrategisia hankkeita, eikä hän ole ollut valmis ojentamaan auttavaa kättään edes niille, joita aiemmin pidettiin Venäjän intressien kannalta keskeisen tärkeinä. Olemme alkaneet nähdä dominoteorian venäläisen muunnelman, joka nakertaa Venäjän etuja muualla ja osoittaa selvääkin selvemmin, miten surkeaksi Venäjän kyky projisoida voimaa on käynyt, Michel toteaa.
Ensimmäinen dominopalikka kaatui hänen mukaansa vuonna 2023, kun Azerbaidžanin joukot tunkeutuivat Vuoristo-Karabahin alueelle pakottaen etniset armenialaiset pakenemaan. Sen sijaan, että Venäjä olisi kyennyt esiintymään vakauden ja Armenian turvallisuuden takaajana, venäläiset joukot tuhosivat tukikohtansa ja vetäytyivät alueelta.
Vuotta myöhemmin kaatui seuraava palikka Syyrian diktaattorin Bashar al-Assadin syrjäyttämisen myötä. Venäjä menetti tärkeimmän alueellisen liittolaisensa ja samalla uskottavuutensa itsevaltaisten luottomiestensä aseman varmistajana. Vuoristo-Karabahin ja Syyrian kehityskulut ovat Michelin mukaan seurausta siitä, että Putin keskittää kaiken huomionsa ja voimansa Ukrainan alistamiseen.
– Tämä kaikki pari kysymystä: Mikä Venäjä-mielinen dominopalikka seuraavaksi kaatuu Putinin messiaanisen Ukraina-pakkomielteen varjossa? Entä miten läntiset päättäjät voisivat varautua ottamaan siitä kaiken mahdollisen hyödyn, Michel sanoo.
Varteenotettavia ehdokkaita ovat hänen mukaansa Moldovalle kuuluva Transnistria, jota venäläisjoukot miehittävät, sisäpoliittiseen sekasortoon ajautunut Georgia sekä Valko-Venäjä, jossa maata vuosikymmeniä hallinneen Aljaksandr Lukašenkan valtakauden uskotaan lähenevän loppuaan.
