Europarlamentaarikko Mika Aaltola (kok./EPP) näkee Yhdysvaltain velkamarkkinoiden paineissa merkin maan pitkään nauttiman erityisaseman heikkenemisestä. Financial Timesin (FT) mukaan Washington yrittää hillitä pitkien valtionlainojen korkojen nousua poikkeuksellisilla toimilla.
Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessent pyrkii rauhoittamaan 32 biljoonan dollarin valtionlainamarkkinoita sijoittajien huolestuessa maan velasta, budjettialijäämästä ja inflaatiosta.
Valtiovarainministeriö ilmoitti 19. elokuuta ainakin kaksinkertaistavansa pitkien valtionlainojen takaisinostot syyskuusta lähtien. Se aikoo kasvattaa 10–30 vuoden päästä erääntyvien velkakirjojen säännölliset ostot kahdesta miljardista dollarista vähintään neljään miljardiin.
Ilmoitus laski pitkien lainojen korkoja vain hetkeksi. Tuotot kääntyivät pian uudelleen nousuun.
Sijoittajien mukaan takaisinostot eivät ratkaise perusongelmaa: Yhdysvaltain noin 40 biljoonan dollarin velkataakkaa, suuria budjettialijäämiä ja sitkeää inflaatiota. Japanilaisen finanssikonserni Nomuran Charlie McElligott kuvasi toimia lehdelle ”laastariksi luodinreikään”.
Morgan Stanleyn varainhoitoyksikön Jim Caronin mukaan Bessent ymmärtää ongelman, mutta valtiovarainministeriö ei pysty määräämään pitkien korkojen tasoa.
Aaltola liittää tilanteen Yhdysvaltain erityisasemaan
Aaltola kommentoi Financial Timesin artikkelia ja kytkee markkinoiden paineet laajempaan muutokseen Yhdysvaltain asemassa.
– USA:lla oli suhteellisen erinomainen diili. Se turvaa maailmanjärjestyksen ja hyötyy liittolaisjärjestelmästään sekä dollarin roolista päävaluuttana, Aaltola kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
– Nyt tämä diili on rapautumassa. Omia maaleja syntyy liikaa, hän lisää.
Aaltola viittaa Yhdysvaltain asemaan maailman rahoitusjärjestelmän keskuksena. Dollari on keskeinen kansainvälisen kaupan valuutta ja maailman tärkein varantovaluutta, ja Yhdysvaltain valtionlainoja on pidetty yhtenä maailman turvallisimmista sijoituskohteista. Tämä on helpottanut Washingtonin suuren velkataakan rahoittamista.
Korkojen nousu kertoo siitä, että sijoittajat vaativat aiempaa suurempaa tuottoa pitkäaikaisen Yhdysvaltain valtionvelan omistamisesta. Niin sanotut velkakurin vartijat voivat painostaa hallituksia korkeammilla korkovaatimuksilla, jos luottamus niiden finanssipolitiikkaan heikkenee.
FT:n jutun painopiste on Yhdysvaltain pitkien korkojen nousussa ja valtiovarainministeriön toimissa. Ulkopoliittisen instituutin entisenä johtajana Aaltola tarkastelee kehitystä laajemmassa geopoliittisessa kehyksessä ja liittää sen Yhdysvaltain pitkään nauttiman kansainvälisen erityisaseman mahdolliseen heikkenemiseen.
Bessent on luvannut hallinnon kertovan lähiaikoina uusista toimista julkisen talouden vakauttamiseksi. Sijoittajat epäilevät silti, riittävätkö ne painamaan korkoja pysyvämmin alas ilman alijäämän selvää pienentämistä tai Yhdysvaltain keskuspankin toimia.