Europarlamentaarikko ja ulkopolitiikan asiantuntija Mika Aaltola (kok./EPP.) kuvailee, että Yhdysvaltojen ja Israelin ilmahyökkäyksessä Iraniin oli pohjimmiltaan kyse vedonlyönnistä.
– Washington ja Jerusalem laskivat, että johdon eliminointi tuottaisi joko hallinnon vaihdoksen tai suotuisat pakotetut neuvottelut, Aaltola kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
– Nyt yli viikko myöhemmin kumpikaan ei ole toteutunut. Sen sijaan öljy on 100 dollarissa barrelilta, Hormuzinsalmi on suljettu ja lukuisia kohteita tuhottu Persianlahden alueella.
Iranin tavoitteena ei Aaltolan mukaan ole voitto. Sen sijaan Teheranin tavoitteena on selviytyä siihen saakka, että koalitio menettää tahtonsa jatkaa sotaa.
”Vuotava liiketoimintamalli”
Talous saattaa europarlamentaarikon mukaan olla Iranin puolella. Ilmaiskujen torjunta kuluttaa Yhdysvaltojen resursseja.
– 20 000 dollarin drooni, joka pakottaa käyttämään neljän miljoonan dollarin Patriot-ohjuksen, ei ole sotilaallinen epäonnistuminen. Se on vuotava liiketoimintamalli. Yhdysvallat ei Venäjän hyökkäyksen jälkeen suuressa mittakaavassa polkaissut käyntiin sotatuotantoaan. Nyt tehokkaita aseita ei riitä pitkään jatkuvaan sotaan.
Sodan lopputulos ratkeaa Aaltolan mukaan loppujen lopuksi kolmen dynamiikan kautta.
Mikäli Iran kestää Yhdysvaltojen ja Israelin iskujen alla, käy vastaiskujen torjuminen lopulta hyvin kalliiksi Yhdysvalloille. Europarlamentaarikko kuvailee tilannetta ”torjuntaohjusten taloudeksi”.
Hän huomauttaa myös, että ulkoiset iskut kaatavat hyvin harvoin hallintoja. Mikäli Iranin hallinto hajoaisi, tapahtuisi se Aaltolan mukaan silloin, kun yhteiskunnan sisäinen ”sopimus” murtuisi.
Kolmantena hän nostaa esille suurvaltojen toiminnan. Venäjä on jakanut tiedustelutietoa Iranille. Myös Kiina on europarlamentaarikon mukaan seurannut tilannetta tarkasti.
Kirjoituksessaan Aaltola arvioi todennäköisyyksiä eri lopputulemille. Hän arvioi, että konflikti päätyy pitkittyneeksi kulutussodaksi noin 50 prosentin todennäköisyydellä.
– Öljy yli 120 dollarissa, taantumapaine pakottaa lopulta neuvotteluihin. Yhdysvalloissa välivaalit puskevat päälle, hän kuvailee.
Diplomaattiselle ulospääsylle Aaltola antaa tällä hetkellä noin 30 prosentin todennäköisyyden. Iranin hallinnon romahtamisen todennäköisyys on samaa luokkaa, europarlamentaarikko kirjoittaa.
Aaltola muistuttaa, että historia on osoittanut vallanvaihdon johtaneen myös huonoihin lopputuloksiin. Esimerkiksi Irakin tie Saddam Husseinin jälkeisenä aikana ei ole johtanut menestykseen.
Kirjoituksessaan Aaltola pohtii myös sodan seurauksia Euroopalle.
Energiashokki on europarlamentaarikon mukaan saavuttanut jo Euroopan. Hän muistuttaa, että Iranilla on myös tukijoita äärijärjestöissä.
Myös Teheranin ohjukset muodostavat Euroopalle uhan.
– Poliittiset seuraukset seuraavat kotitalouksien laskuja viikkojen sisällä.
Sota Lähi-Idässä vaikuttaa europarlamentaarikon mukaan negatiivisesti Ukrainan kykyyn puolustautua Venäjän hyökkäystä vastaan.
– Venäjän sanktioita on helpotettu. Sen kyky rahoittaa sotaa kasvaa, samalla läntisiä aseita on saatavissa yhä vähemmän.
Ukrainan suurin toivo on Aaltolan mukaan paikallisesti tuotetuissa asejärjestelmissä, jotka ovat kehittyneitä ja käyvät kaupaksi maailmalla.