Mika Aaltola Turkin hävittäjäkaupoista: Kummatkin kokevat olevansa panttivankeja

Tutkijan mukaan Turkin ja USA:n väliset suhteet ovat heikentyneet jo vuosia.
Yhdysvaltain ja Turkin ulkoministerit tapasivat keskiviikkona. LEHTIKUVA / AFP, AFP / LEHTIKUVA / LEAH MILLIS
Yhdysvaltain ja Turkin ulkoministerit tapasivat keskiviikkona. LEHTIKUVA / AFP, AFP / LEHTIKUVA / LEAH MILLIS

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola kommentoi Turkin ja Yhdysvaltojen välisiä hävittäjäkauppoja Twitterissä.

Aaltolan mukaan maiden väliset suhteet ovat heikentyneet jo vuosia. Siihen ovat vaikuttaneet Turkin poliittinen kehitys, Turkin itsenäisempi alueellinen rooli, Turkin suhde Venäjään ja nyt Naton avoimien ovien politiikan väliaikainen haastaminen.

– Turkin tulkinta on, että se on tehnyt paljon ja ansaitsee hävittäjät palkinnoksi esimerkiksi Ukrainan viljakuljetusten sallimisesta, Bosporinsalmen osittaisesta sulusta Venäjältä sekä [Turkin] asetoimituksista Ukrainaan, Aaltola toteaa.

– Yhdysvallat puolestaan näkee hävittäjäkaupan vipuna saada Turkki paremmaksi liittolaiseksi. Siksi siihen kytketään muitakin asioita, kuten lisääntyvässä määrin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys. Turkin pitää ansaita kauppa.

Turkki haluaa Yhdysvalloilta 40 F-16-hävittäjää. Yhdysvallat on antanut ymmärtää, että kauppaa edistäisi, jos Turkki hyväksyisi Suomen ja Ruotsin Naton jäseniksi. Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu vieraili keskiviikkona Washingtonissa.

Tutkijan mukaan kokonaisuuteen liittyy myös Yhdysvaltojen turkkilaisille toimijoille asettamat sanktiot, joita voidaan kiristää tai sitten poistaa. Asia ei kuitenkaan ole helppo Yhdysvalloille, koska siihen yhdistyvät maiden monimutkaiset kuviot Syyriassa sekä Nato-maa Kreikka.

– Kummatkin kokevat olevansa tilanteen panttivankeja, jossa toinen kiristää. Tämä tilanne jatkunee kesään, koska Turkin sisäpolitiikka vaikuttaa myös ulkopolitiikkaan, Aaltola toteaa.

Mika Aaltolan mukaan elämme valheellisessa turvallisuuden tunteessa Venäjän heikentyessä.
EU-kansalaiset ovat nyt valmiita sietämään suurempaa omavaraisuutta turvallisuus- ja puolustusasioissa.
Tutkijan mukaan Naton Ankaran huippukokous voi jäädä historiaan hetkenä, jolloin Nato lakkasi valmistautumasta eilisen sotiin ja alkoi valmistautua huomisen konflikteihin.
Mainos