Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltolan mukaan on virheellistä ajatella, että Suomen Nato-jäsenyys toisi mukanaan paluun menneisiin Venäjä-suhteisiin. Hänen mukaansa ajattelemalla sotaa edeltäneiden suhteiden paluuta pelataan Venäjän pussiin.
– Emme voi myöskään ajatella, että nyt syntyneet läntiset liittolaisuussuhteet mahdollistavat meille vastapainon, jonka varassa voimme jatkaa ”rakentavaa” dialogia Venäjän kanssa. Tämä utopistinen malli käsittää liittolaisuuden Venäjän taantuvien piirteiden edesauttajana tai niistä hyötyjänä, Aaltola kirjoittaa Ilta-Sanomien kolumnissaan.
– Dialogi ja hyötyminen ovat mahdollisia vain, jos rauhan tila palautetaan naapurustoon. Tämä taasen ei tapahdu ilman muutosta Venäjällä, hän kiteyttää.
Aaltolan mukaan sotaa edeltäneen ajan suhtautumistapa Venäjään tulee unohtaa. Hänen mukaansa suhdetta Venäjään ei voi rakentaa yhteistyön tai yhtenäisten tavoitteiden varaan.
– Emme voi rakentaa sitä enää fraasien varaan: ”Venäjän raja on pysynyt rauhallisena” tai ”kauppa lähentää maita ja työllistää ihmisiä”. Nämä liturgiset sananparret eri muodoissaan on nyt syytä unohtaa, hän sanoo.
Tiukka suhtautumistapa on hänen mukaansa ainoa tapa, jolla pitkäkestoista suhdetta Venäjään voidaan rakentaa.
– Venäjän hyväntahtoisuuden tai sitten Venäjästä hyötymisen varaan emme voi rakentaa pitkäkestoisesti Suomea. Pidäkkeiden on oltava ensisijaisia – puhumme sitten ideologisesta, kaupallisesta tai ennen kaikkea puolustuksellisesta rajasta, Aaltola sanoo.