Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtaja Mika Aaltola sanoo Helsingin Sanomille, että tutkijoita rajoitettiin pitkään sen suhteen, miten Venäjästä saa puhua julkisesti.
– Venäjästä ja ulkopolitiikasta puhuttaessa sopivuuden säännöt ovat toisinaan olleet hyvinkin jyrkkiä. Nyt tilanne on muuttunut, ja tällaisia rajoittimia ei enää ole. Ei kuitenkaan tarvitse mennä montaa kuukautta taaksepäin, kun niitä vielä oli, Aaltola kommentoi HS:lle.
Niin sanotut rajoittimet ovat hänen mukaansa yleensä tarkoittaneet itsesensuuria ja tutkijat ovat pohtineet, mitä on sopivaa sanoa ilman, että tulisi polttaneeksi siltoja.
Aaltolan mukaan rajoittimet näkyivät siinäkin, että viimeisen kymmenen vuoden aikana Venäjän uhalla ei saanut spekuloida eikä pelotella kansalaisia. Sen sijaan Venäjään suhtauduttiin Aaltolan mukaan sekä tutkimuksissa että mediassa pitkään ymmärtäen.
Merkittäväksi käännekohdaksi Aaltola mainitsee vuoden 2014, jolloin Venäjä miehitti Krimin niemimaan ja liitti sen itseensä. Hänen mukaansa Suomessa oltiin parin vuoden ajan murroksessa, jolloin ei tiedetty, miten Venäjään pitäisi suhtautua.
Tänä keväänä tilanne muuttui merkittävästi, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja Venäjän uhasta on puhuttu avoimesti. Aaltola toivoo, että tutkijoiden rajoittaminen Venäjä-puheiden suhteen on menneisyyttä.
– Laajemman sodan merkit olivat ilmassa pitkään, ja Venäjän retoriikka oli muuttunut rajusti. Se käsitettiin naiivisti niin, että Venäjä puhuu kovia, mutta ei tee kovia ja että sen voi opettaa omaksumaan eurooppalaisia arvoja. Näinhän se ei mennyt, Aaltola sanoo HS:lle.