Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola toteaa Twitterissä, että Suomen Nato-prosessi on edennyt vauhdilla.
– De facto olemme liittoutuneet. Mutta de jure -puolella on tärkeä merkityksensä. Prosessia nyt junnaa ja ulospääsyä mietitään, hän kirjoittaa viitaten Turkkiin ja Unkariin.
– Ranska ja Saksa dialogihätäännys on myös asia, joka keväällä saattaa sotkea asioita. Nyt on tärkeä välttää koplaantumisia, mutta toisaalta hakea ulospääsyä Turkin ja Unkarin kaltaisten monimotivoituneiden maiden kanssa.
Aaltola sanoo, että suomalaisille tavoite on hyvin selvä.
– Se on Nato. Tämä luo painetta Unkarin ja Turkin kanssa käytäviin neuvotteluihin. Niiltä odotetaan tuloksia. Neuvottelujen tuloksellisuutta on syytä evaluoida ja taktisia kuvioita miettiä.
Hän huomauttaa, että päivämääriä luvataan, mutta ne tulevat ja menevät.
– Ilmassa on odotuksia ja niiden syvemmästä luonteesta on hyvä olla kärryillä, samalla myös tiedostaa se, että omat neuvotteluasemat eivät aina välttämättä ole täysin selvät.
Aaltolan mukaan vallitseva käsitys lienee, että se, jonka hermot pettävät, häviää.
– Suomi voittaa taatusti ajan kanssa, aika vaan on x. Vastaavasti Turkin ja Unkarin käyttäytymiselle on aikaraja, joka on lyhyempi kuin x.
Aaltola pohtii voitavan myös ajatella, että asia ei ole Suomesta kiinni, jolloin neuvottelutaktiikka ja -strategia on toissijaista.
– Usein tässä yhteydessä vedotaan siihen, että Yhdysvallat hoitaa homman koplaamalla yhteen asioista Turkin kanssa. Meidän ei tarvitse.
– Kun juttelee amerikkalaisten kanssa, he katsovat Suomen ja Ruotsin kykyyn koplata toisiinsa liittymättömiä asioista. Unkari ja Turkki odottavat jotain, mikä ei välttämättä liity kurdikysymykseen. Luovuus on usein keskeistä umpikujissa, Aaltola kirjoittaa.
Hänen mukaansa Suomella on joskus taipumuksena olla huomaamatta omaa rooliaan nipussa erilaisia asioista.
– Hyvä esimerkki oli tehoton YK-turvaneuvostokampanja taannoin. Saarnasimme muille omaa erinomaisuuttamme. Se ei vain riittänyt. Ruotsilla oli enemmän luovuutta.
Aaltola toteaa, että mielikuvituksen pitää yltää myös laajemmalle.
– Juttelin Nato-lähteen kanssa. Hänen näkökulmastaan käynnissä on laajempi peli, jossa Nato-kysymykseen liittyy tuki muissa asioissa. Tietysti voi olla, että Venäjällä on tarjottavana kyseisille maille koplattavia etuja. Mutta tähän en täysin usko. Kyseessä on odotuspeli, joka diplomaattisena prosessina vaatii kärsivällisyyttä mutta myös oveluutta.
Hän muistuttaa, että jos jokin taktiikka ei toimi, sitä kannattaa – muuttaa varsinkin, jos mitään ei tapahdu keväällä.
– Siinä ei kannata olla joustamaton. Oikeusperiaatteet eivät voi antaa periksi. Mutta diplomatia ei voi loppua siihen. On muita asioita, josta voidaan keskustella. Kaiken kaikkiaan, jos asiat eivät etene, kannattaa miettiä, onko omassa taktiikassa muutettavaa. Rytmin ja teemojen vaihdot voivat myös toimia. Evaluaatiota on syytä tehdä kaiken aikaa.
Aaltola toteaa, että asiat lähtivät liikkeelle positiosta, jossa Turkille ei anneta periksi.
– On kerrottu Suomen kanta ja se, miten oikeusvaltio toimii. Se ei välttämättä kuitenkaan ole jutun juoni. Usein hintaa hyväksymiselle haetaan muualta kuin asioista, mistä puhutaan. Eivät tätä amerikkalaiset ehkä ratkaise meidän puolestamme, tai vain viime kädessä. Silläkin olisi meille hintalappunsa.
Aaltolan mukaan kaiken aikaa on panostettava de facto liittoutumisen etenemiseen.
– Se on syytä sujua myös vastaisuudessa, kuin höyryjuna. Suomi on geostrategisesti merkittävässä paikassa. Muut osaavat karttaa lukea, myös meidän kykymme nähdä asemamme laajemmin on noussut.
Aaltolan mielestä asiat ovat edenneet suopeasti.
– Puolimatkan tarkastelu on kuitenkin syytä tehdä. Paniikille ei ole sijaa odotuspelissä. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, että lukot avautuvat itsestään. Laajemmista näkökulmista, puurojen ja vellien sekoittumisesta, pitää pysyä kärryillä.
1. On tullut aika arvioida Suomen NATO-neuvotteluja. Prosessi on edennyt vauhdilla. De facto olemme liittoutuneet. Mutta de jure -puolella on tärkeä merkityksensä. Prosessia nyt junnaa ja ulospääsyä mietitään.
— Mika Aaltola (@MikaAaltola) December 5, 2022
