Suomalaiset pitävät asunnon ostamista lainarahalla järkevänä, mutta esimerkiksi häiden rahoittamista lainalla harva edes harkitsee. Asia ilmenee OP-ryhmän toteuttamasta kyselytutkimuksesta.
Vaikka lähes joka toinen suomalainen koki ostovoimansa heikentyneen vuoden takaisesta, kolme neljästä kertoo tulevansa edelleen toimeen hyvin.
Lähes jokainen suomalainen ottaa elämässään lainaa jotakin tarkoitusta varten. Viimeisen vuoden aikana lainaa hakeneista suomalaisista valtaosa kertoo saaneensa lainaa juuri sen summan, jota hakikin tai enemmän.
– Viimeisen vuoden aikana lainaa hakeneista vastaajista 85 prosenttia kertoi saaneensa lainaa hakemansa summan tai enemmän. Suomalainen ottaa lainaa harkiten, ja valtaosa siis myös saa hakemansa lainan, OP-ryhmän rahoituksesta vastaava johtaja Laura Hakamies sanoo.
OP-ryhmän Taloustutkimuksella teettämään Lainan päivän kyselyyn vastasi joulukuussa 1 800 suomalaista. Kun vastaajilta kysyttiin, minkä kohteen rahoittamista lainarahalla he pitävät ylipäätään järkevänä, esiin nousivat kodin, moottoriajoneuvon, vapaa-ajan asunnon, sijoitusasunnon tai remontin rahoittaminen.
– Suomalaiset näyttävät laajasti hyväksyvän sen, että lainaa otetaan omaa kotia tai tulevaisuutta varten eli erilaisiin hyötykohteisiin. Huvitusten rahoittamista lainalla ei sitten niin helposti hyväksytäkään. Kyselyyn vastanneet eivät pitäneet kauneuteen liittyvien palveluiden rahoittamista lainalla järkevänä, henkilöasiakasrahoituksesta vastaava johtaja Hanna Heinonen sanoo.
Vastaajilta myös tiedusteltiin tarkemmin, mitä he eivät missään tapauksessa rahoittaisi lainalla. Suomalaisten mukaan lainalla ei pitäisi rahoittaa kauneuteen liittyvien palveluiden lisäksi myöskään harrastuksia, matkailua tai henkilökohtaisia juhlia kuten häitä. Puolet vastaajista ei myöskään ostaisi lainarahalla venettä.
Vastanneista 74 prosenttia kertoo tulevansa nyt taloudellisesti melko tai erittäin hyvin toimeen. 49 prosenttia kuitenkin kertoo ostovoimansa heikentyneen hieman tai huomattavasti vuoden takaisesta.
Tämän vuoden Lainan päivän kyselyssä noin neljäsosa (23 prosenttia) vastaajista kertoo kerryttäneensä vähintään viiden kuukauden nettopalkkaa vastaavan summan säästöön. Lisäksi yli puolet (59 prosenttia) vastaajista on kerryttänyt 1–4 kuukauden nettopalkkaa vastaavat säästöt.
– Säästäväisyys on edelleen korkealla tasolla. Noin joka kolmas vastaaja kerryttää tilivaroja yhä ja noin joka neljäs pitää niitä nyt jo riittävinä. Viime vuonna tilanne oli monessa kodissa haastavampi kuin nyt esimerkiksi asuntolainojen korkotason vuoksi, eivätkä lämmityskulutkaan ole tänä talvena yltäneet viime vuoden tasolle, OP Ryhmän arjen talouden palveluista vastaava johtaja Masa Peura sanoo.