Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa istuu Euroopan parlamentissa kolmatta kauttaan. Hän aloitti europarlamentaarikkona Brysselissä vuonna 2012. Sarvamaalla on hyvä kuva siitä, miten Suomi on onnistunut vaikuttamaan Euroopan unionin päätöksiin.
Istuva hallitus on saanut kritiikkiä siitä, että se ei ole vaikuttanut tarpeeksi Euroopan parlamentin esittelemään ennallistamispäätökseen. Petri Sarvamaa on sitä mieltä, että Suomi ei vaikuta tällä hetkellä tarpeeksi EU:n päätöksiin. Mutta tämä ei ole ensimmäinen kerta eikä ainoastaan tämän hallituksen ongelma.
– Ei vaikuta. Se on lyhyt ja ytimekäs vastaukseni, Sarvamaa sanoo Verkkouutisten haastattelussa.
– Olen ollut reilut kymmenen vuotta meppinä. Jo heti alussa, tuli niin sanottu rekka-direktiivi, kun olin EPP:n neuvottelijana. Komission esityksessä oli sellainen kupru, että suomalaisilta kuljetusyrittäjiltä olisi käytännössä loppunut leipä. Ministeriö tuli mukaan vasta neuvotteluvaiheessa. Onneksi edunvalvojat olivat Brysselissä hereillä ja heidän kauttaan sain tarvittavat signaalit.
Kyseisen rekkadirektiivin uutta versiota ryhdytään parhaillaan valmistelemaan komissiossa. Sarvamaan mukaan on kiitettävää, että liikenneministeriö on tällä kertaa todella hyvissä ajoin aktiivinen sen suhteen.
Euroopan unionin päätöksentekoprosessi on monimutkainen palapeli. Se koostuu Euroopan komission, neuvoston ja parlamentin päätöksistä. Niillä kaikilla on oma systeeminsä siitä, kuinka päätöksiä tehdään.
– Niihin myös vaikutetaan hyvin eri tavoilla, mutta kuitenkin ne kaikki ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa. Jos piirrettäisiin kuva vaikuttamisesta, niin kuvion keskellä olisi komissio, josta lähtisi nuolia eri suuntaan. Komissioon pitäisi vaikuttaa eri tahoilta, Sarvamaa sanoo.
Europarlamentaarikkojen ja erilaisten sidosryhmien tulee olla aktiivisesti vaikuttamassa komission päätöksentekoon. Mutta europarlamentaarikkojen ja sidosryhmien panos ei yksin riitä, myös jäsenvaltioiden tulee aktiivisesti vaikuttaa komission päätöksentekoon. Parlamenttivaiheessa europarlamentaarikot pyrkivät omista lähtökohdistaan vaikuttamaan päätöksiin parhaan kykynsä mukaan.
Suomi on uinut EU:n osaksi ja osaksi sen elimiä kolmessa kymmenessä vuodessa varsin hyvin. Mutta vaikuttaminen EU-tason päätöksiin ei ole vielä riittävällä tasolla tai ainakin monella ministeriöllä olisi asiassa parannettavaa.
EU:n parlamentissa päätöksiin voidaan vaikuttaa vielä paljon, mutta päätöksiin tulisi vaikuttaa jo ennen kuin komissio esittelee mahdollisesti Suomea koskevia asioita. Ennallistamispäätös on mainio esimerkki siitä, miten asioita ei tulisi hoitaa.
Suomea EU:ssa edustaa Brysselissä Suomen edustusto. Suomen EU-edustusto kerää kiitosta Sarvamaalta. Hänen mukaansa edustusto hoitaa tehtävänsä hyvin.
– Esimerkiksi Suomella on sellainen ässä siellä kuin Kytölän Tapsa, joka vaikuttaa kaikkeen, joka liittyy maatalouteen ja metsiin. En lähde Tapsaa syyttämään siitä, että asioihin ei ole vaikutettu. Hänen tehtävänsä on viedä Suomen maa- ja metsätalouden asioita eteenpäin. Mutta jos tehtävänantoa ei tule Helsingistä, niin yksittäiset virkamiehet eivät voi yksin toimiin, Sarvamaa sanoo.
Sarvamaan mukaan Suomen vaikuttamisen kannalta tärkeintä on se, kuinka Brysselistä Suomen EU-edustustosta tulevaan tietoon reagoidaan eri ministeriöissä. Sarvamaan mukaan metsät ovat Suomen kannalta niin merkityksellisissä roolissa, että muualla Euroopassa ei edes ymmärretä niiden merkitystä maallemme.
Kysymykseen siitä, miten Suomen ja suomalaisten asioiden edistämistä ja niihin vaikuttamista EU:ssa voitaisiin parantaa Sarvamaa ei osaa antaa selkeää vastausta. Selkeästi hän kuitenkin odottaisi eri ministeriöiltä terävöittämistä EU-asioiden hoidossa. Sarvamaan mukaan eri ministeriöiden tulisi olla hyvin kartalla siitä, mitä sen toimintakenttään tulevia päätöksiä EU:ssa ollaan lähitulevaisuudessa tekemässä.
Petri Sarvamaan mukaan Suomen pitäisi kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, kuinka se vaikuttaa päätöksiin ennakolta. Ennakkovaikuttamisella päätöksenteko olisi Suomen kannalta myönteisempää.
Sarvamaa kehuu, että suomalaisista ministeriöistä maa- ja metsätalousministeriössä sekä ympäristöministeriössä osataan vaikuttaa EU-asioihin varsin hyvin. Kaikissa ministeriössä vastaavaa osaamista ei kuitenkaan ole. Maa- ja metsätalousministeriön roolin EU-asioiden hoidossa on Sarvamaan mukaan valmiita myöntämään myös muut ministeriöt.
Samassa yhteydessä nousee kuitenkin kysymys siitä, että miten ihmeessä on sitten mahdollista, että Suomelle on jäämässä ennallistamispaketin kanssa luu käteen.
Sarvamaa epäilee, että ennallistamispaketin takkuilun syyt ovat ensisijaisesti olleet sisäpoliittiset. Hän epäilee, että hallituksella on ollut tieto EU:n toimista.
– Vihreät ja keskusta eivät ole yhdessä pystyneet tekemään linjauksia asiasta. Tässä oli Suomen kannalta onnetonta se, että meillä oli hallitus, joka oli ideologisista syistä toimintakyvytön, Sarvamaa sanoo.
– Kyllä siellä on ollut aika hyvä tieto siitä, mitä oli tulossa, mutta strutsi työnsi päänsä hiekkaan. Kuka on strutsi?
