Forecan meteorologi Markus Mäntykankaan mukaan länsivirtausten voimakkuus stratosfäärissä romahtaa kahteen otteeseen helmikuun alussa.
– Tämä lisää merkittävästi kylmän sään todennäköisyyttä keskileveysasteilla, ja vaikutukset voivat kestää viikkoja. Erityisesti maan eteläosassa talven kylmimmät hetket voivat vielä olla edessä päin ensi viikon alussa. hän kirjoittaa sääblogissaan.
Mäntykankaan mukaan polaaripyörre sanelee meillä talvisään lauhuuden tai kylmyyden.
– Joulukuussa pyörre oli tiivis ja vakaa, jolloin länsituulet toivat lauhaa ilmaa Atlantilta sisämaahan saakka. Mutta vuodenvaihteesta eteenpäin pyörre on alkanut oikkuilla. Se on ennusteista poiketen ollut arvaamaton ja epävakaa. Sen sijaan, että pyörre pysyisi tiiviisti napa-alueen yllä, se on valunut paikoiltaan ja tunkeutunut välillä pohjoisnavalta Pohjois-Euroopan ja Pohjois-Amerikan päälle tuoden mukanaan hyytävää arktista ilmaa.
– On arveltu, että tällaiset tapahtumat tulevat yleistymään ilmastonmuutoksen myötä. Tämä liittyy ennen kaikkea pohjoisen napa-alueen jääpeitteen hupenemiseen. Mitä vähemmän napa-alueen ympärillä on jäätä ja lunta, sitä pienemmäksi lämpötilaero eteläisempien leveysasteiden välillä jää. Tämä tuhoaa polaaripyörteen toimintamekanismin ja tekee siitä hyvin arvaamattoman.
Helmikuun kaksivaiheinen romahdus
Mäntykankaan mukaan nyt katseet kääntyvät stratosfääriin, noin 30–50 kilometrin korkeuteen. Helmikuun alussa on merkkejä siitä, että stratosfäärissä keskimääräisten länsivirtausten nopeus romahtaa ja vieläpä kahdesti.
– Ensimmäinen romahdus tapahtuu tammi–helmikuun vaihteessa ja jatkuu helmikuun alussa. Toinen romahdus seuraa hyvin pian ensimmäisen episodin jälkeen.
– Kahden peräkkäisen romahduksen jälkeen yläilmakehän länsivirtausten odotetaan olevan erittäin heikkoja koko helmikuun ajan, ja tämä tila voi jatkua jopa maaliskuulle saakka. Kun länsivirtaukset stratosfäärissä hidastuvat näinkin paljon, vaikutukset meidän leveysasteillamme voivat olla pitkittynyt ja hyytävä talvisää, Mäntykangas jatkaa.
Hän toteaa tämän todennäköisesti kielivän siitä, että polaaripyörre ei pysyttele napa-alueella lopputalvella, vaan sen ”koukerot” tai kylmät ilmamassapussit tunkeutuvat Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan.
– Vaikka on varhaista sanoa, mitä tämä aiheuttaa keväälle, useampi indikaattori viittaa siihen, että lopputalvesta, ainakin helmikuusta, on tulossa Pohjois-Euroopassa hyvin kylmä, eikä perinteisiä suojajaksoja ole näköpiirissä.
Meteorologin mukaan kylmimmät hetket näyttävät osuvan maan etelä- ja keskiosaan helmikuun ensimmäisinä päivinä, jolloin pakkanen kiristyy yöllä ja aamulla laajalti 20–30 asteeseen, mutta paikoin on tätäkin kylmempää.
– Vaikka ennuste näyttää hytisevän hyiseltä, aurinko alkaa jo helmikuussa lämmittää. Tämä tarkoittaa, että lämpötilan vuorokausivaihtelu kiihtyy. Hyytävien aamujen jälkeen lämpötila voi nousta iltapäivällä jopa 20 asteella. On huomattavasti siedettävämpää kokea iltapäivän kymmenen asteen pakkanen kuin ”kärsiä” 30 pakkasasteen purevuudesta ympäri vuorokauden, Mäntykangas lohduttaa.