Mitä kauemmin Vladimir Putinin aloittama hyökkäyssota Ukrainaa vastaan jatkuu, sitä suuremmat sotakorvaukset Venäjän maksettaviksi emeritusprofessori Walter Clemensin mukaan aikanaan lankeavat.
– Kun Venäjän bruttokansantuote ei ole paljon yli yhtä biljoonaa dollaria – eikä edes kahdeskymmenesosaa Yhdysvaltojen bkt:sta – miten Venäjä kykenee koskaan täyttämään velvoitteensa Ukrainaa kohtaan, Bostonin ja Harvardin yliopistoissa työskennellyt Clemens kysyy Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Hän muistuttaa YK:n yleiskokouksen hyväksyneen 14. marraskuuta 2022 äänin 94–14 päätöslauselman, jossa edellytetään, että Venäjä maksaa sotakorvauksia Ukrainalle. Korvauksia on maksettava muun muassa asuinrakennuksiin ja infrastruktuuriin kohdistuneista vahingoista, murhista, raiskauksista, kidutuksista ja pakkokeinoin toteutetuista väestönsiirroista.
Venäjä on itse aikanaan YK:ssa tukenut menettelyä, jolla vuonna 1991 Kuwaitiin hyökännyt Irak velvoitettiin sotakorvauksiin. Yli 52 miljardiin dollariin nousseet sotakorvausten maksaminen kesti Irakilta yli kolme vuosikymmentä.
– Suhteellisen pienestä bruttokansantuotteestaan (1,33 prosenttia maailman bkt:stä), hidastuvasta kasvusta ja Vladimir Putinin ”erikoisoperaation” kiihdyttämästä aivovuodosta huolimatta Venäjä voi vähitellen käyttää öljyvarojaan ja muiden hyödykkeiden myyntituloja suorittaakseen sotakorvauksensa Ukrainalle, Clemens toteaa.
Merkittävä osa Venäjän nykyisistä ja tulevista kaupan ylijäämistä on hänen mukaansa välttämätöntä käyttää kotimaan tarpeisiin, mutta suuren osuuden olisi mentävä Ukrainalle.
